Puoluetukeen kuusi miljoonaa lisää
Lisärakennus epäilyttää eduskunnassa
Eduskunnassa on virinnyt halua arvioida vielä kerran, tarvitaanko ns. Pikkuparlamentin tontille suunniteltua lisärakennusta tai olisiko rakennustöiden aloittamista ainakin syytä lykätä.Asiasta on keskusteltu valtiovarainvaliokunnassa, jossa hallituspuolueiden edustajat ratkaisevat näinä päivinä, mitä muutoksia hallituksen budjettiesitykseen tehdään eduskunnassa.
Budjettikirjassa on eduskunnan oman ehdotuksen mukaisesti 60 miljoonaa markkaa lisärakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen.
Aiempina vuosina rahaa on myönnetty vasta lisärakennuksen suunnitteluun, ja nyt tehtäisiin päätös rakentamisen aloittamisesta. Valiokunnan saamien tietojen mukaan työt voisivat alkaa ensi syksynä.
- Nyt olisi viimeinen hetki keskustella asiasta ja ehkä ottaa harkinta-aikaa, valiokunnan jäsen Kari Rajamäki (sd.) sanoi torstaina.
Hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, joihin myös Rajamäki kuuluu, ovat kertoman mukaan olleet hyvin kriittisiä rakennustöiden aloittamiseen. Heillä on kuitenkin ollut vaikeuksia saada valiokunnan enemmistöä yhtä epäilevälle kannalle.
Lisärakennushaluja jarruttaa eräiden mielissä kansalaisten kielteisen palautteen lisäksi epäily siitä, onko rakennustöiden aloittaminen juuri nyt suhdannepoliittisesti järkevää.
Valiokunnan piirissä pidetään aika lailla selvänä, että lisärakennusrahoista leikataan joka tapauksessa pois osa, ehkä 15 miljoonaa.
Puoluetuki kasvaa 6 miljoonaa
Puoluetuki kasvaa ensi vuonna kuusi miljoonaa markkaa. Hallituspuolueiden sekä keskustan ja kristillisten eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat lähes 10 prosentin korotuksesta torstaina.
Lisäys tehdään, kun eduskunta hyväksyy valtion ensi vuoden budjettiesityksen. Hallitus ei ollut esittänyt mitään korotusta.
Puoluetuki on pysynyt lähes poikkeuksetta vuodesta 1994 noin 64 miljoonassa markassa, mille tasolle se leikattiin laman aikana.
Puoluetuen korottamista ovat ajaneet erityisesti puoluesihteerit, jotka vastaavat puoluetoiminnan pyörittämisestä ja ovat saaneet tuntea rahapulan nahoissaan.
Seitsemän puolueen puoluesihteerit tekivät kolmisen viikkoa sitten yhdessä ehdotuksen runsaan 10 miljoonan markan korotuksesta.
Kokoomuksen ryhmäjohtajan Ben Zyskowiczin mukaan torstain neuvottelussa sovittiin, että tämän jälkeen puoluetukeen ei ajeta uusia korotuksia tällä vaalikaudella.
Puoluetuen korotus ei kasvata budjetin loppusummaa. Zyskowicz kertoi, että kansanedustajien palkkoihin varattua määrärahaa supistetaan vastaavalla määrällä. Korotetut palkat voidaan silti maksaa, sillä määräraha oli alun perin mitoitettu yläkanttiin.
Puoluetuen korottaminen oli esillä jo viime kesän budjettiriihessä, mutta valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ei lämmennyt ajatukselle.
Riihessä kuultavina olleet eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät taipuneet esitykseen, jonka mukaan korotus olisi rahoitettu leikkaamalla ryhmien määrärahoja.
Rahaa homekouluille ja rajavartiostolle
Neuvottelut budjettiin tehtävistä lisäyksistä alkavat olla valiokunnassa loppusuoralla. Viimevuotiseen tapaan lisärahaa on valiokuntalähteiden mukaan tulossa mm. lastenpsykiatriaan, homekoulujen korjaamiseen ja rajavartiostolle.
Valiokunnan keskusteluissa ovat esillä olleet myös taajamien kevyen liikenteen väylät sekä rautateiden tasoylikäytävien poistaminen, puolustusvoimien kotimaiset hankinnat, aluekeskusten lisärahoitus ja syrjäytyneiden työttömien tukeminen.
Metsätalouden tutkimuslaitoksen Joensuun yksikön vahvistamiseen ollaan ennakkotietojen mukaan esittämässä viittä miljoonaa, kun hallituksen esitys on yksi miljoona.
STT-IKK
1.12.2000
