Huono-osaisuus sijoittuu Helsingissä kaupungin vuokrataloalueille
Huono-osaisuus on Helsingissä hajallaan toisin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa, joissa se on kasautunut ydinkeskustoihin tai tietyille lähiöalueille. Tutkimusten mukaan Helsingin huono-osaisimmat sijoittuvat pistemäisesti alueille, joissa on eniten kunnallisia vuokra-asuntoja.Stakesin tutkija Matti Kortteisen mukaan syrjäytymisessä on havaittavissa eroja Itä- ja Länsi-Helsingin välillä. 90-luvun alun laman jäljiltä syrjäytyminen Itä-Helsingissä on yleisempää kuin kaupungin länsiosissa.
Itä-Helsingissä on laman jäljiltä enemmän työttömyyttä kuin Länsi-Helsingissä, jossa informaatioteknologian varaan rakentuva taloudellinen kasvu on itäistä osaa suurempaa.
Kaupungin läntiset osat houkuttelevat enemmän korkeasti koulutettua väestöä kuin itäiset osat. Sosioekonominen huono-osaisuus ja etniset vähemmistöt puolestaan ovat kasautuneet Helsingin itäisiin osiin.
Kortteisen mukaan syrjäytyminen Helsingissä ei välttämättä koske kokonaisia asuinalueita, vaan se voi kohdistua jopa yksittäisiin taloihin.
Tutkijat ennustavat, että huono-osaisuus Helsingissä kasaantuu yhä enemmän tietyille alueille, joita pahimmillaan leimaavat huumekauppa ja rikollisuus.
- Kerran synnyttyään tällaiset ongelmat saattavat olla niin pahoja, että niiden ratkaiseminen edellyttää alueen purkamista, uudelleen rakentamista ja väestöpohjan vaihtamista, sanoo Kortteinen.
Styreeni-ohjelma tutkii syrjäytymistä
Suomen Akatemia aloittaa syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja etnisiä suhteita Suomessa tutkivan STYREENI-ohjelman. Mukana ohjelmassa on 21 tutkimushanketta, joita rahoitetaan vuosina 2001-2003. Ohjelmassa työskentelee yhteensä 60 tutkijaa maamme eri yliopistoista.
Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa 26 miljoonalla markalla. Ulkopuolelta tulevan rahoituksen osuus on 2,2 miljoonaa markkaa.
Tampereen Yliopistossa alkaa STYREENI-ohjelmaan liittyvä tutkimushanke, jossa pureudutaan suomalaisen yhteiskunnan huono-osaisimpien ihmisten tilanteeseen ja syrjäytymisen prosesseihin. Tutkimuksen kohteina ovat asunnottomille miehille suunnattu ensisuoja, väkivallan kohteiksi joutuneille naisille tarkoitettu suojakoti sekä ehdonalaisessa olevien ihmisten kanssa tehtävä kriminaalityö.
STYREENI-tutkimusohjelmassa ovat mukana myös etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Kaksi projektissa mukana olevaa tutkijaa ovat itse maahanmuuttajia.
Nigeriasta Joensuuhun muuttanut Olukemi Ogutuyi tutkii Afrikasta muuttaneiden naisten integraatiota Pohjois-Karjalassa. Petroskoista Suomeen muuttanut Olga Davydova puolestaan tutkii venäjänkielistä väestöä Pohjois-Karjalassa.
STT-IA
1.12.2000
