Rahaa rajalle:
Lähialueet kiinnostavat kansalaisjärjestöjä
Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät olennaista työtä lähialueilla, mutta jokaisen ei tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan.Toiminnan yhteensovittamisessa on parantamisen varaa. Tämä oli yksi huolista, jotka nousivat esiin maanantaina Helsingissä, kun kansalaisjärjestöt kokoontuivat puimaan Suomen lähialueiden hyväksi tehtävää kansalaistyötä.
Ulkoministeriön järjestämä kansalaisjärjestökokous oli laatuaan ensimmäinen, vaikka lähialueyhteistyötä on tehty kymmenkunta vuotta. Viime aikoina ruohonjuurijärjestöjen merkitykseen on herätty uudella tavalla. Lähialuevaroja ollaan vähentämässä, mutta kansalaistoiminnan rahallista osuutta ollaan nostamassa aikaisemmasta.
Edelleen kuitenkin kansalaisaktivisteille kanavoidaan vain muutama prosentti lähialuevaroista. Tapaamisessa puhunut lähialueyhteistyöministeri Jan-Erik Enestam (r.) toivoikin synergiaetujen hakemista ja sitä, että järjestöjen toimintaa pystyttäisiin jatkossa paremmin valtakunnallisesti koordinoimaan.
- Näin voitaisiin suhteellisen vaatimattomat resurssitkin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, Enestam muistutti.
Tähtäimessä Latvia ja Liettua
Rahaa lähialueille tarvittaisiin jatkuvasti enemmän kuin mitä myönnetään.
Syksyn hakukierroksella ulkoministeriön projektirahoitusta haettiin 16 miljoonan markan edestä, kun myönnettävä summa on 4-5 miljoonaa. Raha-anomuksia tuli noin sadalta kansalaisjärjestöltä, yhteensä 117 hankkeeseen. Kokonaisuudessaan lähialueyhteistyöhankkeisiin on 10 vuoden aikana käytetty noin 5,7 miljardia markkaa.
Rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt toimittavat ministeriöön selonteot toiminnastaan, mutta yksityiskohtaisempaa arviointia ei toistaiseksi tehdä.
Suomen lähialueyhteistyön painopiste on selkeästi Venäjällä, jonne kohdistuu noin puolet hankkeista, sekä Virossa, joka on mukana joka kolmannessa projektissa.
- Yritämme nyt saada toimintaa lisättyä myös Latvian ja Liettuan suunnalla, kertoi yksikön päällikkö Markku Kauppinen ulkoministeriön lähialueyksiköstä.
EU:n pohjoisen ulottuvuuden myötä Suomen lähialueisiin luetaan myös Kaliningradin alue sekä Komin tasavalta Venäjällä. Kansalaisjärjestöhankkeita on eniten sosiaali- ja terveysalalla. Terveys, erityisesti tarttuvien tautien kuten aidsin torjuminen, onkin nostettu uudeksi tärkeäksi toiminta-alueeksi lähialueyhteistyössä.
STT-IKK
1.12.2000
