Naisen vapauden ja velvollisuuden välinen ristiriita
Onko naiselle muuta identiteettiä kuin äitiys, on naiskirjailijoiden 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa esittämä kysymys. Se näkyy myös teosten ilmestymisaikana keskeisinä kulttuurisina kuvina, joissa nostettiin ihanteiksi naisten velvollisuudet äitinä ja hoivaajana.Ihmisen ja hänen elinympäristönsä suhde on kehitysromaanin kuvauskohde, jota filosofian lisensiaatti Minna Aalto on lähestynyt väitöstutkimuksessaan suomenkielisen naiskirjallisuuden näkökulmasta.
Naisten kirjoittaminen kytkeytyy suomalaisen kulttuurin ja kielen arvostusta nostamaan pyrkivän kansallisen sivistyneistön toimintaan.
Tutkittavat kirjailijat Maila Talvio, Helmi Setälä, Aino Kallas, Hilja Haahti ja Marja Salmela kuuluivat ohueen, mutta vaikutusvaltaiseen uuteen keskiluokkaan. Naiskirjailijoiden sukupolvi tarkasteli ja kyseenalaisti ajankohdan ilmiöitä kirjoittamalla.
- Kaunokirjallisuus muodosti naisten julkisen foorumin, jolla he osallistuivat ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla naiset hahmottivat myös omaa naiseuttaan ja mahdollisuuksiaan luovan henkisen työn tekijöinä, Aalto toteaa.
Miehen työhuoneen oven takana
Naisten kehityksen mahdollisuudet kuvastuvat kaunokirjallisten teosten toistuvissa tilanteissa, joissa naispäähenkilö kuvataan seisomassa miehensä työhuoneen oven takana.
- Henkinen työ eristää vaimon miesten maailmasta, mutta kertoo myös naisen osattomuudesta. Porvariskodissa naisten tilaksi on määritetty olohuone, joka ei takaa suojaa ja yksityisyyttää, väittelijä kuvaa.
Miehen työhuoneen motiivi on keino selvittää vakiintunutta tapaa nähdä nainen ja mies erilaisina, mutta toisiaan täydentävinä. Sukupuolten välisen vastakkaisuuden on katsottu syntyneen kulttuurin nykyaikaistumisen, teollistumisen ja kaupungistumisen myötä.
Miehen työ suljetun oven takana näyttäytyy vaimolle vapautena. Naista määrittää hänen ruumiinsa, ja siihen sidottu tehtävä uuden elämän synnyttäjänä ja äitinä.
Aallon väitöskirja Vapauden ja velvollisuuden ristiriita. Kehitysromaanin mahdollisuudet 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alun naiskirjallisuudessa tarkastettiin viime lauantaina Turun yliopistossa.
STT-IA
1.12.2000
