Monialainen korkeakoulutus tekee Poristakin viittä vaille yliopistokaupungin
Ensi syksynä porilaiselle kampukselle pamahtaa opiskelijaväkeä enemmän kuin koskaan. Kokemäenjoen rannan punatiiliseen tehdasrakennukseen, tiede- ja yrityskäyttöön saneerattuun Puuvillaan, pääsee pänttäämään kolmen alan korkeakoulututkintoja: tekniikkaa, kauppatieteitä ja humanismia.Aikoinaan akateemisesta kelkasta jättäytyneelle Porille nykytilanteeseen pääseminen on teettänyt töitä. Porissa haikailtiin yliopisto-opetuksen perään pitkään, mutta huomattin sekin, ettei uikutus auta.
Kymmenen vuoden aikana Pori on satsannut yliopistokoulutuksen saamiseen 100 miljoonaa markkaa. Rahoitusta on tullut myös Satakunta-liitolta ja EU:lta. Valtion markkoja ei ole herunut liikoja.
Omasta yliopistosta ei haaveilla
Monelle Porin laaja korkeakouluopetus on yllätys, vaikka diplomi-insinöörejä on valmistunut jo pitkään, kauppatieteen maistereitakin jo tovi. Humanistinen yliopistokoulutus alkaa ensi syksynä yo-pohjaisten tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden sisäänotolla.
Pääsykokeita, korkeakouluopintoja ja tutkintoja - yhtä kuitenkin puuttuu. Omaa yliopistoa ei ole.
- Ei ole, eikä haluta, vakuuttaa Porin korkeakouluyksikön johtaja, professori Hannu Jaakkola.
Porin yksikkö toimii Tampereen teknillisen korkeakoulun, Turun kauppakorkeakoulun ja syksystä Turun yliopiston etäpisteenä.
Teknistä korkeakoulutasoista koulutusta on ollut jo parisenkymmentä vuotta. Koulutusta on painotettu kysynnän kasvualoille. Tieto-, tuotanto- ja sähkötekniikan diplomi-insinöörit revitään käsistä.
Ensi syksynä tekniseen oppiin pääsee 60 uutta opiskelijaa.
- Verkostoyliopisto on toiminut hienosti. Taustakorkeakoulut takaavat tason, Jaakkola toteaa.
Myös kauppatieteen koulutuksesta vastaava professori Heli Hookana on tyytyväinen järjestelmään. Syksyllä kauppatieteen maisterin opintien aloittaa 30 uutta opiskelijaa.
- Meillä on oma profiili. Olemme keskittyneet laskentatoimen tietojärjestelmiin. Olemme sen alan huippuja, Hookana kertoo.
Innovatiiviset yrityshumanistit
Humanisteille Satakunnassa on aloituspaikkoja 40.
- Nyt koulutetaan uudenlaisia, innovatiivisia humanisteja, joilla on valmiit yhteydet yrityksiin ja työelämään. Koulutuksessa on tärkeää sovellettavuus ja käytännöllisyys, lupaa Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Kari Immonen.
Porissa ainevalikoimana on historia, kulttuurien tutkimus ja maisemantutkimus. Rauman opettajakoulutuslaitoksella voidaan opiskella digitaalista mediaa kulttuurissa.
Kaikkien opiskelijoiden on mahdollista valita opintoja myös ristiin. Humanisti voi ottaa teknisiä tai kaupallisia aineita ja päinvastoin.
- Tämä on ainutlaatuista. Harvalla opiskelijalla valinnan mahdollisuus on näin laaja, Immonen arvioi.
Porilaisten tyytymistä verkostomalliin saa kiitosta opetusministeriöstä. Kun jossain vaiheessa kirjelomakkeisiin painettiin harhaanjohtavasti Porin korkeakoulu, nyt halutaan kehittyä emoyliopistojen suojissa.
- Kehitään toimintaa, eikä hallintoa. Näin laaja opetus ei olisi mahdollista, jos olisi hinguttu vain omaa yliopistoa, toteaa opetusministeriön tiedepoliikan osaston johtaja Arvo Jäppinen.
Jäppisen mukaan Porin malli on valtakunnallisesti erikoinen, ja myös erikoisen toimiva.
- Porin yksikön yhteispeli emoyliopistojen kanssa on toiminut hyvin, Jäppinen kiittelee.
Vastarannalta huudetaan
Porin kunnallispolitiikkaan paluuta tekevä kansanedustaja, filosofian lisensiaatti Mikko Elo ei Porin mallille taputa.
Hän on kolmen muun demariedustajan kanssa tehnyt eduskunnassa aloitteen yliopiston saamiseksi Poriin, Mikkeliin, Lahteen ja Kokkolaan.
- Porissa opetuksesta puuttuu strategia. Kehitys polkee paikoillaan. Satakunta jää vaille valtion rahoja, Elo selvittää.
Pieni opiskelijajoukko ei Elon mielestä tee kesää, kun oikea korkeakoulu vetää kaupunkeihin tuhansia opiskelijoita.
- Oulussa opetusta ja tutkimusta tekee jo 3000 ihmistä, voiko silloin 500 opiskelijaan olla tyytyväinen, Elo vertaa.
STT-IA
1.12.2000
