Venäjän oikeisto tyytymätön Putiniin
Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansansuosio on tähän mennessä ollut korkealla. Miltei kaikki poliittiset puolueet ovat tunnustaneet uuden presidentin uudistusten merkityksen. Jakamaton suosio on kuitenkin vähitellen vaihtumassa kritiikkiin. Tähän arvostelijoiden joukkoon on nyt liittymässä myös Venäjän poliittisen oikeiston edustajia.Esimerkkinä tästä uudesta asennoitumisesta on sanomalehti Zavtran lokakuun numeron pisteliäs artikkeli, jossa kysellään avoimesti onko Putin presidentti vai pelästynyt kärpänen.
Oikeiston mielestä Putinin hyvät hankkeet ovat jääneet puolitiehen. Kuten lehti valittaa, Putin aloitti sodan separatisteja vastaan Tshetsheniassa mutta antaa turmiollisen ja päättymättömän sodan jatkua ja näin venäläiset hautausmaat täyttyvät venäläisistä sotilaista.
Samoin presidentti taltutti vikurit kuvernöörit mutta nämä jatkavat vielä "talliensa nakertamista".
Oligarkit kuriin
Samoin Putin pisti kuriin oligarkit - "selluloidi-jumalat" mutta Berezovskit, Gusinskit ja Deripaskat jatkavat vielä Venäjän raaka-aineiden hallitsemista. Samoin Putin teki oikein kurittaessaan Venäjän tiedotusimperiumeja mutta TV-asemat eivät kuitenkaan vielä lähetä patrioottisia ohjelmia.
Myös kansainvälisessä politiikassaan Putin on arvostelun mukaan jäänyt lännen vaikutuksen alle. Venäjän ainoa liittolainen Euroopassa, Milosevic hylättiin ja vaikka Putin protestoikin ulko-venäläisten kohtelusta Kazakstanissa ja Latviassa hän ei noudata kansallista politiikkaa Venäjän sisällä.
Oikeistolaisen sanomalehden mukaan kaikki on jäänyt puolitiehen eikä suuria lupauksia ole lunastettu. Putinista ole tullut vielä Pietari Suuren kaltaista suurmiestä eikä Venäjästä suurvaltaa. Arvostelun terä kohdistuukin siihen, että Putin näyttää jatkavan uudistuslinjalla vaikka hän onkin puheissaan ollut populistinen.
Tyytymättömyys on syventynyt entisestään kun tiedotusvälineet ovat vuotaneet tietoja suunnitelmista, joiden mukaan Venäjän turvallisuusneuvosto aikoo supistaa armeijaa radikaalisti.
Tietojen mukaan vuosina 2001-2003 vähennetään peräti 380 kenraalinvirkaa, 240 000 esiupseerin virkaa (majuri, everstiluutnantti, eversti). Asevelvollisien määrä laskee yli 300 000 miehellä, joista 250 000 miestä vähennetään jo ensi vuonna.
Kipeitä leikkauksia vaikea tehdä
Putinin ongelmana näyttää olevan se, että todelliset uudistukset vaativat kipeitä leikkauksia ja kauaskantoisia päätöksiä. Venäjän traditionaalisen historian mukaan onnistuneet uudistukset on viety läpi voimalla. Pietari Suuri ajoi omat uudistuksensa läpi väkisin, myös Stalin turvautui väkivaltaan.
Rauhanomaiset uudistajat, kuten Mihail Gorbatshov ja Nikita Hrushthsev joutuivat huomaamaan, että muutosvastarinnan eliminoiminen pelkillä puheilla ei ole helppoa. Kumpikin pyrki supistamaan asevoimia ja törmäsi kenraalien muutosvastarintaan.
Putinin on valittava kumpaa tietä hän aikoo kulkea, miten hän aikoo motivoida kansalaiset tarvittaviin muutoksiin. Todellisten reformien tiellä Putin näyttää menettävän Venäjän kansallismielisen oikeiston tuen.
ARTO LUUKKANEN
1.12.2000
Kirjoittaja on dosentti Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa.
