Rask huolissaan suomen asemasta Ruotsissa
Opetusministeri Maija Rask (sd.) sanoo olevansa harmissaan ja jopa loukkaantunut tavasta, jolla Ruotsissa on viime aikoina suhtauduttu suomen kielen opetukseen maan yliopistoissa.Raskin mieleen on jäänyt erityisesti se, että yliopistoissa halutaan mieluummin panostaa "strategisesti tärkeisiin kieliin", esimerkiksi arabiaan.
Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on ilmaissut huolensa siitä, että suomen kielen opetus ainakin Lundissa näyttää loppuvan. Raskin mielestä Tuomiojan kannanottoonkin on suhtauduttu väheksyen.
- On sanottu, että mitä te nyt huolehditte. Kyllä sitä nyt vaan huolehditaan, näpäytti Rask STT:n haastattelussa.
- Emme me voi puuttua tähän, mutta meidän velvollisuutemme on ilmaista huolemme.
Ministeri kertoi ottavansa asian esiin taas loppuviikosta Kööpenhaminassa.
Suomen tavoin myös Ruotsissa yliopistoilla on autonominen asema. Raskin mukaan autonomia ei siellä kuitenkaan ole yhtä jyrkkä kuin meillä.
Suomessa opetusministeriö on myös tukenut yliopistoja erikseen kansallisesti merkittävinä pidetyissä tehtävissä.
Vaikuttaa suomenruotsin asemaan
Aiemmin maanantaina Rask otti suomen asemaan kantaa Tukholman Suomi-instituutissa pidetyssä kouluseminaarissa. Hänen mukaansa Ruotsin ratkaisut vaikuttavat käytännössä myös ruotsin kielen asemaan Suomessa, vaikka kielten asema on muodollisesti erilainen.
Ruotsi on Suomessa toinen kansalliskieli, suomella taas on Ruotsissa vähemmistökielen asema. Myös Folktingetin puheenjohtaja Henrik Lax tähdensi seminaarissa, että Ruotsin suhtautuminen heijastuu Suomen kieli-ilmastoon.
- Vallitsevassa tilanteessa jokainen ruotsinsuomalaisia ja suomen kielen asemaa Ruotsissa koskeva kielteinen uutinen kuumentaa tunteet Suomessa, huomautti Lax.
Ministeri Rask aprikoi puheessaan myös, jääkö suomen opetus Ruotsissa lopulta vain yhden yliopiston varaan.
- Suomen kielen aseman turvaamisella Ruotsissa on kansallista merkitystä sekä Ruotsille että Suomelle, hän painotti. Ministeri sanoi suomalaisten seuranneen huolestuneena myös uutisia, joiden mukaan suomen opetus kouluissakin olisi vähenemässä.
Hän sanoi seminaarin jälkeen pitävänsä myös erityisen tärkeänä sitä, että ruotsinsuomalaisten lasten vanhemmat ymmärtäisivät äidinkielen merkityksen ja vaatisivat lapsilleen suomen opetusta. Ruotsissa asuu arviolta 70 000 suomenkielistä lasta.
STT-IKK
1.12.2000
