Koulutus Baltian romanien ongelma
Baltian maissa elää kaikkiaan 11 000-13 000 romania. Kaikkien heidän ongelmiaan ovat työttömyys ja yhteiskunnan torjuva suhtautuminen, arvioi Suomen romanineuvottelukunnan sihteeri Miranda Vuolanta.Tallinnassa pidetyssä kokouksessa pohdittiin keinoja, miten romanien nykyiset olot voitaisiin tiedostaa eri yhteiskunnissa.
Vähiten romaneja elää Virossa, jossa heitä on 800-1 000. Tarkkojen lukujen saaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä viime keväänä toteutetun väestölaskennan tuloksia ei vielä ole saatavilla.
Myös sen tulokset saattavat olla epätarkkoja, koska laskennassa sai haastateltava itse ilmoittaa oman kansallisuutensa, kertoi Viron integraatiosäätiön johtaja Mati Luik.
Liettuassa romaneja on 3 000-5 000 ja Latviassa arviolta 7 000. Osa romaneista on asunut nykyisissä kotimaissaan jo 400 vuotta, osa siirtynyt niihin neuvostoaikana.
Jokaisessa maassa romanit olivat uudelleenitsenäistymisen innokkaita puolestapuhujia, mutta nyt ovat valtio kääntäneet heille usein selkänsä, Vuolanta puolestaan arveli.
Omaehtoista koulutusta
Romanit elävät Virossa pääosin pienillä paikkakunnilla. Tuolloin koulutuskysymykset ovat hankalia, kun paikkakunnalla saattaa olla vain 2-3 perhettä, joissa on koulutusikäisiä lapsia.
Eräänä vaihtoehtona pohditaan Virossa parhaillaan erityisten kerhomuotoisten iltapäiväkoulujen perustamismahdollisuuksia. Tuolloin ei lapsia tempaistaisi kokonaan irti heidän omasta kulttuuriympäristöstään, mutta heille voitaisiin kuitenkin tarjota tietoja ympäröivästä yhteiskunnasta, Luik sanoi.
Tiedon puute yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista onkin Viron romanien suurimpia ongelmia työttömyyden ohella, kertoi kokouksessa Viron romaniväestön edustaja Kristiina Mitrauskis. Ongelmien sattuessa ei tiedä, mistä saadaan apua eikä osata kääntyä oikeiden ihmisten puoleen.
Latviassa aapinen Liettuassa omat luokat
Viron romaniseurakunnan pastorin Georgi Vinogradovin mukaan erilaiset seminaarit ja koulutustilaisuudet ovat parhaita tiedonvälittäjiä. Romanit lukevat kyllä lehtiä ja katsovat televisiota, mutta koulua käymättömien lukutaidottomuus estää kirjallisen tiedon perillemenon, hän sanoi.
Latvia on romaniväestön koulutuksessa ehtinyt pisimmälle, sillä siellä ovat pari vuotta siten valmistuneet ensimmäiset romanikieliset alkeisoppikirjat. Samoin on Liettuassa hallituksen päätöksellä perustettu Vilnaan kaksi koululuokkaa romanilapsia varten.
Mati Luikin mukaan romanikysymyksessä on aina kaksi puolta:
- Toisaalta kysymys on eri väestöryhmien suvaitsemisesta, toisaalta ihmisten omasta aktiivisuudesta.
Samaa mieltä olivat myös romaniorganisaatioiden edustajat. Heidän mukaansa romanien integraatiota muuhun yhteiskuntaan vaikeuttaa heidän toiveensa oman kielen ja kulttuurin säilyttämisestä.
STT-IA
1.12.2000
