Hyökkäys pääkaupunkiin torjutaan Helsinki 2000 -sotaharjoituksessa
Pääkaupunkiseudulle, suuntana Helsinki, tapahtuu laajamittainen hyökkäys heti itsenäisyyspäivän jälkeen runsaan viikon kuluttua. Vihollinen torjutaan idässä ja Sipoon alueella. Sotilasosastojen liikkuminen ja siihen liittyvät taistelut liittyvät sotaharjoitukseen.Läntisen maanpuolustusalueen joukko-osastot sekä Suomenlahden meripuolustusalueen ja Uudenmaan prikaatin varusmiehet ovat mukana maanpuolustusalueen pääsotaharjoituksessa 7.-10. joulukuuta.
Kyse on toiseksi suurimmasta sotaharjoituksesta pääkaupunkiseudulla sitten vuonna 1994 järjestetyn Leijona-harjoituksen.
Viime kesänä pääkaupunkiseudulla harjoiteltiin strategisen iskun ennaltaehkäisyä. Nyt torjutaan laajamittainen hyökkäys pääasiassa Sipoossa, mutta myös Vuosaaressa käytävin taisteluin.
Joukkojen kokonaisvahvuus on noin seitsemän ja puoli tuhatta sotilasta, joista kaksi ja puoli tuhatta on reserviläisiä. Sotaharjoituksen johtaa maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Jussi Hautamäki.
Helsinki 2000 -harjoituksen päämääränä on osoittaa uskottavaa puolustuskykyä ja harjoittaa palveluksessa olevia sekä kertausharjoitusjoukkoja ja esikuntia hyökkäyksen torjuntaan.
Lähes tuhat ajoneuvoa
Sotaharjoitukseen osallistuvat taistelujoukot ovat pääosin Porin prikaatista ja Panssariprikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä ja Ilmatorjuntarykmentistä.
Erilaisia ajoneuvoja joukko-osastoilla on käytössään tuhatkunta: henkilöautoja 400, kuorma-autoja 500, panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, kuten Paseja 70 ja taistelupanssarivaunuja (T-55) kymmenen.
Maajoukkoja tuetaan helikopteritoiminnalla, jossa on mukana kahdeksan kopteria, kolme Mi-8:aa ja muut viisi kevyempiä koptereita.
- Harjoituksen ajaksi odotettiin maahan routaa, mutta toisin on käynyt. Maaperä on odotettua pehmeämpää, ja siksi olemme raskaiden ajoneuvojen liikkumista varten tiedustelleet tilanteen etukäteen tarkemmin, kertoi Läntisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö eversti Pentti Airio.
Sotaharjoitus kehittyy itsenäisyyspäivästä lähtien vaiheittain. Ensimmäiset keskitysmarssit alkavat jo keskiviikkoiltana, mutta varsinaiset pääjoukot saapuvat ryhmittymisalueilleen torstaina ja siirtyvät edelleen suojaamaan pääkaupunkiseudun strategisesti tärkeitä kohteita, mm. lentoasemaa.
Vihollinen pysäytetään ja tilanne vakautetaan Sipoon alueella mm. Hinthaarassa, ja vastahyökkäyksiä ryhdytään valmistelemaan perjantaina. Seuraavana päivänä vihollinen lyödään Sipoossa käytävissä taisteluissa ja se alkaa peräytyä. Nikkilän, Boxin ja Östersundomin "sotatien" maastossa.
Keskitys- ja paluumarssit
Harjoitusjoukkojen keskitys- ja paluumarssien aikana maanteillä liikkuu suuria sotilaskolonnia. Suuri osa joukoista lähtee liikkeelle heti aamusta. Suurimmat kolonnat tulevat Porin suunnasta Säkylästä ja Hämeenlinnan suunnasta Parolasta.
Porin prikaatin joukot liikkuvat peräti 193 sotilasajoneuvolla. Hämeenlinnan suunnasta tulee peräti 63 panssaroitua ajoneuvoa, joista taistelupanssarivaunuja on kymmenen. Muita ajoneuvoja tämän suunnan kolonnissa on 145.
Paluumarssit tapahtuvat samoja teitä myöten pääosin sunnuntain kuluessa. Puolustusvoimat on luvannut tiedottaa yksityiskohtaisesti molempien marssisuuntien aikatauluista ja reiteistä vielä ennen itse sotaharjoitusta.
Varsinainen sotaharjoitus tapahtuu sinisten ja keltaisten joukkojen välisenä sotana. Keltaisiin joukkoihin kuuluvat ovat Suomenlahden meripuolustusalueen ja Uudenmaan prikaatin joukkoja sekä eri joukko-osastojen aliupseerikoulujen varusmiehiä.
Niiden hyökkäystä ovat torjumassa muiden joukko-osastojen varusmiehistä kootut joukot, jotka käyvät nyt "loppusotaansa". Reserviläisiä on mukana runsaasti, peräti kolmasosa kaikista.
STT-IA
1.12.2000
