Aluekehitysneuvos Matti Sippola kannustaa it-yrityksiä muuttopuuhiin
Sosiaalimaksuihin tarvittaisiin helpotusta etenkin syrjäseuduilla
Yritysten sosiaalimaksuja pitäisi alentaa etenkin syrjäseuduilla, toteaa aluekehitysneuvos, syrjäisen maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Matti Sippola sisäasiainministeriöstä. Hänen mukaansa toimenpide houkuttelisi maaseudulle lisää yrityksiä sekä samalla madaltaisi paikallisten ihmisten kynnystä ryhtyä yrittäjiksi.- Työntekijän palkkaamisesta koituu yritykselle noin puolitoistakertaiset lisäkustannukset palkan päälle, Sippola kertoo monen yrittäjän jo alkumetreille nujertaneesta nykyjärjestelmästä.
Sosiaalimaksujen alentamista esitetään myös vasta julkistetussa maaseutuohjelmassa. Sippolan mukaan asiasta ryhdytään seuraavaksi neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa.
Sippola perää valtiolta muutenkin nykyistä aktiivisempaa otetta, jotta harvaan asutulla maaseudulla pärjättäisiin.
- Kansallista aluepolitiikkaa tarvittaisiin enemmän. EU:n tukirahat ovat toki tärkeitä, mutta nykyään niitä painotetaan aivan liikaa, hän napauttaa.
Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden lisäämistä pohditaan Kuusamossa pidettävässä Elämää katuvalojen ulkopuolella -seminaarissa. Torstaina alkaneen kaksipäiväisen seminaarin järjestää maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän syrjäisen maaseudun teemaryhmä.
It-yrityksille tilaa
Sippola toivoo, että etenkin uudet informaatioteknologiayritykset hakeutuisivat syrjäseuduille. Niille kun etäisyyksillä tai sijainnilla yleensä ei ole kovinkaan suurta merkitystä.
Myös luontomatkailun ja siihen liittyvän yrittämisen Sippola näkee syrjäseutujen mahdollisuutena.
Syrjäisten seutujen ongelmana on pula koulutetusta työvoimasta. Siksi niin koulutukseen kuin yritysneuvontaan tulisi panostaa entistä ponnekkaammin.
- Alueilla olisi yrittämisen infrastruktuuri, mm. tyhjiä asuntoja, Sippola huomauttaa.
Sippola soisi, että syrjäseutujen kunnat markkinoisivat omaa tarjontaansa nykyistä tehokkaammin. Hän ei pidä mahdottomana ajatuksena sitäkään, että joku valtakunnallinen organisaatio ryhtyisi yritysten ja kuntien omaksi erityiseksi puhemieheksi.
Esimerkiksi Taivalkosken kunnassa Koillismaalla on hyviä kokemuksia projektista, jolla kuntaan on houkuteltu yrityksiä työvoimapulasta kärsivistä kasvukeskuksista. Vetonaulana on käytetty mm. tyhjillään olevia teollisuushalleja, halpoja tontteja ja ennen kaikkea työhönsä sitoutuvaa työvoimaa.
Syrjäseutuja riittää
Syrjäseutujen kamppailu elämästä ja kuolemasta ei ole Suomessa mitenkään vähäinen ongelma. Sippola arvioi, että syrjäseutukuntia on 100-200. Niitä löytyy joka maakunnasta.
Syrjäisen maaseudun tulotaso on maan alhaisin ja työttömyysaste korkein. Myös väestö on näiltä alueilta vähentynyt kaikista maaseututyypeistä eniten.
Tämä on johtanut pahaan kierteeseen: kun väki vähenee, palvelut heikkenevät. Kun ei ole riittävästi palveluja ei tule asukkaitakaan.
- Tämä tulisi ottaa valtionosuuksissa huomioon, Sippola huomauttaa.
Samalla hän patistaa niin kuntien sisällä kuin niiden välilläkin entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Palveluja onkin jo yhdistelty niin, että kauppaliikkeissä on niin pankkipääteitä kuin postinkin palveluja.
STT-IA
1.12.2000
