Oulun neurokirurgeilla kännykässään maailman pienin työasema
Terveysteknologiassa vain mielikuvitus rajana
Miltä tuntusi terveyteesi liittyvä aamurupattelu virtuaalihahmon kanssa? Tökkäät vain sormenpääsi "älykkääseen" seinään ja keskustelukumppani mittaa samantien terveystietosi.Jos kaikki ei olekaan kunnossa, esimerkiksi verenpaine reistailee, virtuaalihahmo ottaa yhteyttä vaikkapa terveyskeskukseen. Sitten se ilmoittaa varanneensa sinulle ajan omalta lääkäriltäsi ja kehottaa lähtemään matkaan.
Tähän vielä oudolta kalskahtavaan virtuaalimeininkiin on jo tekniikka olemassa, Tekesin ohjelmapäällikkö Harri Puurunen naurahtaa. Kotioloihin moista älykkään ympäristön sovellusta on kuitenkin odoteltava vielä 10-15 vuotta.
Omaehtoinen terveyden ylläpitäminen langatonta tietotekniikkaa hyödyntäen on sen sijaan mahdollista jo monin muunlaisin konstein, ja uusien sovellusten kehittely jatkuu kiihkeänä.
- Terveystietojen seuranta kotona on ollut mahdollista vuoden verran. Jokainen voi liittyä terveysklubiin Internetin kautta, Puurunen selvittää.
Palvelut maksavat käyttäjälleen noin sata markkaa kuukaudessa. Puurusen mielestä hinta on varsin kohtuullinen.
- Kyse on siitä, paljonko olet valmis panostamaan omaan terveyteesi. Satasen verran saattaa mennä jo tekstiviesteihin kuukaudessa.
Korvaukset mahdollisia
Puurusen mukaan hyvinvointiteknologiassa on kyse nimenomaan kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä siitä, miten niitä kyetään edistämään. Tämän vuoksi aihe linkittyy vahvasti myös sosiaali- ja terveyspuolen sektorille.
- Pitkäaikaissairaille saattaa tulla korvausjärjestelmiä sairauksien hallintaan kotoa käsin. Kun lääkärissä käynnit vähenisivät, yhteiskuntakin säästäisi.
Sen sijaan omaehtoinen terveydenseuranta pysynee kuluttajien itsensä maksettavina myös jatkossa, Puurunen tuumaa.
Tuntoherkkä lattia
Langaton tietotekniikka ja siihen liitettävät palvelut hyödyntävät erityisesti ikääntyvää väestöä kremppoineen. Jo nyt markkinoilla on esimerkiksi kellomainen hyvinvointiranneke.
Tämä kotiapuri seuraa ihon läpi ihmisen tiettyjä elintoimintoja, esimerkiksi pulssia, ja niiden pohjalta oppii henkilön päivittäisen rytmin.
- Jos poikkeamia ilmenee, ranneke hälyttää tarvittaessa vaikkapa terveydenhuollon ammattilaiselle tai sukulaiselle jo ennen kuin ihminen edes itse tuntee olonsa huonontuneen.
Niin dementikkoa kuin liikuntarajoitteistakin auttavat selviämään kotioloissa puolestaan lattiaan asennettavat tuntoherkät kalvot.
Puurusen mukaan ne pystyvät seuraamaan ihmisen liikkeitä ja vaikkapa sitä, poistuuko henkilö kotoaan. Hälytys pärähtää vaikkapa lähiomaiselle myös silloin, jos laite ilmoittaa vanhuksen kaatuneen lattialle.
- Kuulostaa aivan orwellilaiselta yhteiskunnalta. Kyse on kuitenkin ihmisen turvallisuudesta, ja menetelmissä kunnioitetaan ihmisen yksityisyyttä ja tietoturvaa.
Myös tuntoherkkää lattiaa varten tekniikka on jo hallussa, vaikka itse menetelmää ei kotiin vielä voikaan tilata. Jotta malli saadaan toteutettua myös käytännössä, tarvitaan tekniikan lisäksi monta muutakin tekijää, mm. yritysketjuja ja palvelun tuottajia.
- Lisäksi täytyy olla asiakas. Se voi olla kunta, joka järjestää palvelut ja ulkoistaa palveluyrityksen tai sitten se voi olla yksityinen ihminen, jolle yritykset palvelujaan myyvät.
Leikkauspäätös nopeasti
Langattomat tietojärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen myös lääketieteeseen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on ensimmäisenä otettu käyttöön maailman pienin päätelaite, jolla voi käsitellä potilaan röntgenkuvia ja sairaskertomustekstiä.
Vakavia pään vammoja hoitavat ja aivoleikkauksia tekevät neurokirurgit kantavat päivystäessään mukanaan matkapuhelinta. Näin heidän asiantuntemuksensa saadaan ripeästi käyttöön, olivatpa he sitten ruokatauolla tai vaikkapa automatkalla.
- Potilaan tietokonetomografiakuva ja sairaskertomus lähetetään asiantuntijan kommunikaattoriin. Näin kirurgi kykenee antamaan pidemmälle meneviä hoito-ohjeita kuin siinä tapauksessa, että potilaan tilannetta kuvailtaisiin hänelle vain sanallisesti, radiologi Jarmo Reponen Oysista selvittää.
Oysissa matkapuhelintyöasemaa on käytetty kesäkuusta lähtien. Sitä ennen menetelmää testattiin muutaman kuukauden, ja laite osoittautui toimivaksi.
- Sairaaloihin syntyy kokonaan uusi toimintakulttuuri, kun potilastiedot muutetaan digitaalimuotoon. Esimerkiksi Pohjois-Suomen terveyskeskuksista jo yli 80 prosentilla on käytössään sähköinen sairaskertomus.
Lue myös artikkeli:
Sähköiset terveysmarkkinat miljardien markkojen rahasampo
STT-IA
1.12.2000
