Viranomaiset näkyvät, kun vähemmistöistä puhutaan
Etnisten vähemmistöjen mediassa saama julkisuus on vähäistä ja se kertoo yleensä asioista viranomaisten kautta.Yleistä on puhua maahanmuuttajien määrästä ja ulkomaalaisväestön kasvusta, toteaa Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevä Sari Pietikäinen tuoreessa väitöskirjassaan.
Pietikäinen tutki Helsingin Sanomien vähemmistöjä käsitteleviä uutisia ja pääkirjoituksia vuosina 1985-1993, yhteensä yli tuhatta juttua. Hän huomasi, että ongelmat - rikokset, rasismi ja syrjintä - saivat suuremman osan kuin tavallinen elämä.
- Työllistymisestä, asumisesta, oikeuksista ja viranomaisten toimien arvioinnista puhuttiin vähän. Keskittyminen muutoksiin, määriin ja ongelmiin luo kuvaa etnisistä vähemmistöistä ongelmien ja muutoksen tuojina, Pietikäinen summasi.
Oma ääni ei kuulu
Tutkimuksesta käy ilmi, että vähemmistön edustajia lainattiin ja ylipäätään mainittiin uutisissa huomattavasti harvemmin kuin enemmistön jäseniä.
- Keskustelu virittyy erilaisten viranomaisten ja poliittisen järjestelmän edustajien välille. Erityisesti hallitus, eduskunta, poliisi ja suomalaiset kansalaisina saivat jutuissa palstatilaa.
- Yksittäisiä etnisiä ryhmiä nostettiin harvemmin esiin, vaan juttujen aiheina olivat yksilöimättömät pakolaiset tai ulkomaalaiset yleensä, Pietikäinen havainnoi.
Hän löysi kuitenkin myös uutisia esimerkiksi saamelaisten aktiivisesta poliittisesta toiminnasta oikeuksiensa puolesta, somalien suomen kielen opiskelusta tai romanien kokemasta syrjinnästä.
- Journalismin potentiaali on monimuotoisuudessa. Uutisrutiinien lukkiuttavaa vaikutusta on hyvä pohtia ja kehittää uusia tapoja uutisoida ryhmiä, jotka ovat huonossa asemassa tuomaan itseään julkisuuteen, suosittelee Pietikäinen.
STT-IA
1.12.2000
