VM arvioi teollisuusmaiden kasvuhuipun olevan ohi

VM julkisti syksyn toisen suhdannekatsauksensa torstaina. Normaaliin tapaan siihen ei kuulu uutta ennustetta.

Kansainvälinen talouskasvu on pysynyt VM:n mukaan vahvana koko vuoden - OECD-maissa kasvu on ollut nopeinta yli 10 vuoteen.
- Ripeimmän kasvun vaihe lienee tosin jo sivuutettu, mutta näkymät ovat edelleen myönteiset kaikilla keskeisillä markkina-alueilla.

Suomen talouskehitys on pysynyt varsin suotuisana. Viennin kasvu on jatkunut erittäin voimakkaana, ja yksityinen kulutus on lisääntynyt jopa yli odotusten. Työpaikkojen määrän kasvu on jatkunut nopeana, mutta työvoimakapeikkojen yleistymisestä huolimatta palkkaliukumat ovat jääneet vähäisiksi.

Vakavalta ylikuumenemiselta on vältytty myös asuntomarkkinoilla, joilla hintojen nousu näyttää nyt taittuneen korkojen nousun myötä. Kotimainen kustannuskehitys on pysynyt muiltakin osin verraten maltillisena; kuluttajahintojen nousun kiihtyminen on johtunut lähinnä öljyn hinnan ja korkojen kohoamisesta.

- Myös talouden näkymät ovat myönteiset, joskin yritysten odotuksissa on tapahtunut tasaantumista ja kuluttajien luottamus on heikentynyt molemmat ovat silti edelleen varsin vahvoja, VM arvioi.

Merkittävä talouden vakautta ja työllisyyden paranemista uhannut epävarmuustekijä on VM:n mukaan poistumassa, jos toteutuvat palkkaratkaisut noudattavat keskusjärjestötasolla sovittua linjaa.

Kilpailukyky ja siltä osin vientimahdollisuudet säilyvät keskimääräisesti tarkasteltuina varsin hyvinä. Ostovoima lisääntyy veronkevennysten tukemana ensi vuonna tuntuvasti, ja kulutuksen kasvu jatkuu ripeänä.

Inflaation VM odottaa hidastuvan selvästi nykyisestä, ellei euron kurssista tai raakaöljyn maailmanmarkkinahintakehityksestä aiheudu uusia merkittäviä hintapaineita.

Epävarmuutta näkymiin tuo VM:n mukaan ennen muuta Yhdysvaltain talouskehitys, jossa huolenaiheina ovat mittava vaihtotasevaje ja kotitalouksien alhainen säästämisaste.

- Sopeutuminen merkitsee käytännössä talouskasvun hidastumista. Jos se tapahtuu äkillisesti ja hallitsemattomasti, vaikutukset voivat välittyä nopeasti muualle kansainväliseen talouteen ja edelleen Suomeen. Toistaiseksi kehitys on kuitenkin ollut tasapainoista, noudatellen ns. pehmeän laskun mallia.

Kansainväliset suhdanteet huipussa alkuvuonna

Kansainväliset suhdanteet saavuttivat huippunsa alkuvuonna 2000, mutta kasvunäkymät jatkuvat hyvinä myös lähitulevaisuudessa. Maailmankaupan poikkeuksellisen vahva kehitys on tukenut kokonaistuotannon kasvua.

Kaupan määrä lisääntyy vuonna 2000 keskimäärin 13,5 prosenttia. Tuontikysyntä on kasvanut eniten Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Maailmankaupan määrä kasvaa ensi vuonna vajaa 10 prosenttia.

Öljyn hinnan arvioidaan pysyttelevän korkeana ainakin vielä alkuvuonna 2001. Energiakustannusten lisäksi myös korot ja rahoituksen riskipreemiot ovat nousseet, mikä on alkanut hidastaa yksityisen kysynnän kasvua.

Talouskasvu on hidastumassa myös Yhdysvalloissa, missä siihen on osaltaan vaikuttanut pörssikurssien nousun taittuminen ja kotitalouksien velkaantuneisuus.

Inflaation arvioidaan pysyttelevän yli 2 prosentissa Pohjois-Amerikassa ja euroalueella kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana.

Teollisuusmaiden keskimääräinen talouskasvu hidastuu VM:n arvion mukaan tämän vuoden 4,5 prosentista 3,5 prosenttiin ensi vuonna, ja EU:n jäsenmaissa vastaavasti 3,5 prosentista 3 prosenttiin.

Kuluttajien luottamus heikentynyt

Yksityinen kulutus kasvoi Suomessa VM:n mukaan vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla 4,5 prosenttia eli enemmän kuin viime vuonna. Erityisesti tavaratalokauppa sekä kodinkoneiden, atk-laitteiden ja matkapuhelimien kauppa kävi vilkkaana.

Vuoden toisella puoliskolla kulutuksen kasvuvauhti jää heikommaksi. Kuluttajien luottamus talouteen on viime kuukausina heikentynyt inflaation kiihtymisen ja korkeampien korkojen takia.

Kallis polttoaine on rajoittanut autoilua, ja uusia autoja on viime kuukausina ostettu selvästi viimevuotista vähemmän.

Näistä seikoista huolimatta VM katsoo, että kulutuksen näkymät ovat hyvät.
- Palkkaratkaisu ja veronalennukset turvaavat ostovoiman suotuisan kehittymisen, kotitalouksien rahoitusasema on verraten vahva ja kestokulutustavaroiden kysyntä alittaa vieläkin vuosikymmenen takaisen tason.

Kokonaistuotannon kasvu nopeutui

Kokonaistuotannon kasvu nopeutui tämän vuoden alkupuoliskolla viiteen prosenttiin viennin ja elektroniikkateollisuuden ansiosta.

Myös kotimainen kysyntä lisääntyi alkuvuonna enemmän kuin vuonna 1999, kun kotitalouksien kulutus vilkastui. Investointikehitys on sen sijaan jäänyt vaisuksi. Kolmannella neljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi suunnilleen samalla vauhdilla mm. hyvän viljasadon ansiosta.

Päätoimialoista teollisuuden, kaupan, liikenteen ja maatalouden tuotanto kohoaa eniten tänä vuonna.

Kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastunee jonkin verran tulevina kuukausina, sillä yritysten ja kotitalouksien suhdanneodotukset ovat heikentyneet, kapasiteetin käyttöaste on korkealla ja rakentamisen kasvuvauhti on hidastunut.

- Näkymät ensi vuodelle ovat silti edelleen suotuisat, sillä elektroniikkateollisuuden kasvu näyttää jatkuvan, yritysten tilauskanta on yhä tavanomaista suurempi ja kotimaisessa kysynnässä on vielä kosolti kasvuvaraa, VM toteaa.

Työllisyys parantunut tuntuvasti

Ripeän talouskasvun myötä työpaikkojen määrä kasvaa tänäkin vuonna tuntuvasti, arviolta 38 000 työpaikkaa. Viime vuonna lisäystä oli peräti 74 000. Työllisyysaste nousee keskimäärin 67 prosenttiin työikäisestä väestöstä.

Työvoiman kysyntä on vilkkainta liike-elämää palvelevassa toiminnassa, koulutuspalveluissa, talonrakentamisessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.

Alkutuotannon pitkään jatkunut, trendinomainen työpaikkojen väheneminen on ollut jo pari vuotta melkein pysähdyksissä.

- Hyvä suhdannetilanne on toisaalta lisännyt selvästi myös työvoiman tarjontaa, ja työttömyysaste alenee hieman hitaammin kuin aiemmin ennakoitiin; työvoiman tarjonta lisääntyy odotettua enemmän etenkin vanhemmissa ikäluokissa.

Inflaatiopaineet keventyvät

Inflaatio on kuluvan vuoden aikana edelleen kiihtynyt ja ollut nopeampaa kuin muualla euroalueella keskimäärin.

Kuluttajahintojen nousuvauhti kohosi syys-lokakuussa yli 4 prosentin eli korkeammalle kuin kertaakaan yli yhdeksään vuoteen.

Kustannuspainetta ovat VM:n mukaan lisänneet erityisesti raakaöljyn ja öljytuotteiden jyrkästi kohonneet maailmanmarkkinahinnat sekä euron heikkeneminen.

- Myös palkankorotukset muodostuivat edellisvuotista korkeammaksi. Sen sijaan palkkaliukumat eivät eräistä alueellisista ja alakohtaisista tuotantokapeikoista huolimatta ole juurikaan suurentuneet.

Uusia tuloratkaisuja koskevan neuvottelutuloksen perusteella kotimaisen kustannuskehityksen nousuvauhti näyttäisi pysyvän lähikuukausina suunnilleen ennallaan.

Jos öljytuotteiden hinnat eivät enää kohoa ja euron heikkeneminen pysähtyy, inflaatiopaineet alkavat kuitenkin kokonaisuutena vähitellen keventyä. Kuluttajahintojen nousuvauhti voikin jo kuluvan vuoden lopulta lähtien hidastua selvästi alle 4 prosenttiin, arvioi VM.

Julkinen talous kehittynyt arvioitua paremmin

Valtion talous on kuluvana vuonna kehittynyt VM:n mukaan arvioitua paremmin. Kassatulot kasvoivat tämän vuoden tammi-lokakuussa ilman yksityistämistuloja noin 15 prosenttia ja kokonaisuudessaan vajaan kymmeneksen.

Tulo- ja varallisuusveron tuotto on neljänneksen suurempi kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Yritysten hyvän tuloskehityksen lisäksi eräät yritysjärjestelyt ovat kasvattaneet yhteisöveron tuottoa voimakkaasti, tosin osittain kertaluonteisesti. Myös muut tuloverot ovat kasvaneet nopeasti.

Vuodelta 1999 valmistuneessa verotuksessa jäännösverot olivat tavanomaista suuremmat ja valtion osuus tilitettävistä veroista nousi.

Muun muassa näistä syistä ansio- ja pääomatuloverojen kertymän arvioidaan tänä vuonna olevan reilun viidenneksen suurempi kuin vuonna 1999. Toisaalta valtion osuuden kohoaminen ansio- ja pääomatulojen veroista vähentää muiden veronsaajien - kuten kuntien - kertymiä suhteessa aikaisempiin arvioihin, VM huomauttaa.

Valtion menot ovat pysytelleet kohtuullisina, eikä tammi-lokakuussa ollut juurikaan reaalikasvua. Nähtävissä olevien lisätulojen ansiosta valtion rahoitusylijäämä voi kohota tänä vuonna lähes 2 prosenttiin, VM arvioi.

Valtion rahoitusaseman paranemisen vuoksi koko julkisen talouden rahoitusylijäämä kohonnee tänä vuonna 5 prosentin tuntumaan suhteutettuna kansantuotteeseen. Suomen julkisen talouden rahoitus-tasapaino on näiltä näkymin eräs vahvimmista koko EU:n alueella. Alustavien arvioiden mukaan rahoitusylijäämä pysyy myös ensi vuonna suunnilleen yhtä suurena.

Kolmas lisäbudjetti huomioon otettuna valtion velkojen nettokuoletuksiin on tänä vuonna varattu 28 miljardia markkaa.

- Velka vähenee tätä vähemmän, sillä euron heikentyminen suhteessa lainavaluuttoihin on nostanut valuuttavelan markka-arvoa. Valtionvelka näyttäisi painuvan alle 50 prosenttiin kansantuotteesta, VM katsoo.

Valtionvelan selvästä vähenemisestä huolimatta julkinen ns. EMU-velka on kasvanut markkamääräisesti tänä vuonna, koska työeläkelaitokset ovat ennakkotietojen mukaan siirtäneet sijoituksiaan runsaasti valtion obligaatioista mm. ulkomaisiin sijoituskohteisiin.

IA
1.12.2000

Talous -sivulle