Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tietosuojavaltuutettu toppuuttelee liiallista intoa

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden liitot tuovat puitavaksi myös asiakastietojen vaihdon



Pankkien ja vakuutusyhtiöiden liitot tuovat puitavaksi myös jokaista kansalaista koskettava kysymyksen asiakasrekistereiden käytöstä. Pelkona on, että tiedot vaihtuvat tiskin alta, jos yhteisistä pelisäännöistä ei sovita. Sellainen olisi täysi viidakko myös valvojille.


Nyt onkin tarkoitus selvittää, milloin esimerkiksi vakuutusyhtiöllä on oikeus antaa asiakkaistaan kokoamiaan tietoja samaan konserniin tai yhteisryhmään kuuluvalle pankille.

Rahoitustarkastuksen päälakimies Markku Lounatvuori muistuttaa, että salassa pidettävien tietojen eteenpäin antamista on rajoitettu monin tavoin. Yhtä lailla tarve tietojen vaihtoon on selvä, koska pankkien ja vakuutusyhtiöiden liittoja on muodostettu.

Jo nyt esimerkiksi Leonia ja Merita voivat antaa samaan konserniin kuuluville henkiyhtiöille listan asiakkaistaan. Sen sijaan henkiyhtiö voi antaa tietoja vain toiselle vakuutusyhtiölle, ei pankille.

Merita suututti kilpailijansa pahan kerran, kun se markkinoi voimallisesti asiakkailleen henkiyhtiönsä säästöhenkivakuutuksia, kun pankkitalletusten verovapaus loppui kesällä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio puolestaan huomauttaa, että asiakkaat voivat olla äärimmäisen herkkiä, kun on kyse pankki- tai vakuutusasioista. Luottamuksen pitää pelata aivan samalla tavalla kuin terveydenhuollossa.

- Täytyy toimia hienovaraisesti ja ottaa myös asiakkaan näkökulma huomioon. Voi olla, että asiakkaat äänestävät jaloillaan, jos luottamus kärsii, hän sanoo.


Henkilötietolaki voi supistaa rekisterin

Vaikka pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskeva salassapitosäännöstö olisi saatavissa yhdenmukaiseksi, lisää paineita tulee henkilötietolaista. Laadittua rekisteriä voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on perustettu.

Ilman asiakkaan lupaa rekisteriä ei mielestäni pitäisi antaa ennen kuin meille on saatu lainsäädäntö finanssitavarataloista, Aarnio sanoi.

Jos taas yhteistyöryhmälle perustettaisiin yksi yhteinen massarekisteri, Aarnion mukaan laki rajoittaa siihen koottavaa tietoa. Siihen olisi lähinnä pistettävissä vain asiakkaan nimi, puhelinnumero ja asuinpaikka.

- Yhden suuren asiakasrekisterin tietosisältö ei voi olla osiensa summa, vaan paljon, paljon vähemmän, hän muistutti.


Terveystiedot suojassa vastakin

Lounatvuori tähdentää, että tietojen vaihtoa on syytä rajoittaa eikä suunniteluilla kaavailuilla olla murtamassa asiakkaan tietosuojaa.

Hänen mukaansa tietojen vaihto on perusteltua vain silloin, kun se on rahoitusmarkkinatoiminnan kannalta merkittävää.

- Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden puolella oleva tieto vakuutettujen terveydentilasta tai muusta arkaluonteisesta asiasta ei ole vaihdettavaa tietoa, hän sanoo.

Jos esimerkiksi vakuutusyhtiö tietäisi asiakkaansa sairastavan parantumatonta tautia, se pitäisi pysyä vain vakuutusyhtiön asiana.
- Tietoa ei saisi luovuttaa, vaikka henkilö olisi ottamassa lainaa ryhmään kuuluvasta pankista.

Niin Aarnio kuin Lounatvuori myöntävät, että konsernin sisäisen palomuurin luonti tietovuorojen estämiseksi voi olla vaikeaa.
- On lähdettävä siitä, että sellainen kuuluu tähän toimintaan, Lounatvuori sanoo.

Sen sijaan yritysten olisi hänen mielestään voitava vaihtaa tietoja esimerkiksi suuresta velallisesta.
- Se voi olla riski koko konsernille, hän perustelee.


Samat mahdollisuudet löyhemmille liitoille

Lounatvuoren mukaan on selvää, että finanssitavarataloille ja sitä löyhemmille liitoille on taattava samanalaiset mahdollisuudet tietojen vaihtoon.

Muuten kilpailu kärsii ja lainsäädännöllä kaikki yhtiöt pakotetaan toimimaan yhden mallin mukaan, hän sanoi.

Tietosuojavaltuutetulle asia hankalampi. Hän korostaa, että asiakkaan - ja valvovan viranomaisen - on helpompi tunnistaa konserni kuin epämääräisempi yhteenliittymä.

Tietosuojavaltuutettu on ottanut kantaa vastaaviin tapauksiin muussa myynnissä. Kysymys kuuluu: syntyykö tietosuojalain tarkoittama taloudellinen yhteenliittymä, kun osapuolet vain ilmoittavat siitä.

Aarnion mukaan tähän saakka on lähdetty siitä, että pitää olla jonkinlainen ulkopuolelta objektiivisesti havaittavissa oleva kytkös.

- Olemme lähteneet siitä, että yhtiöiden on toimittava saman johdon alaisuudessa. Näin on esimerkiksi henki- ja vahinkovakuuttamista harjoittavissa ryhmissä, hän sanoo.

Vakuutusyhtiö Pohjolan, osuuspankkien, henkiyhtiö Suomen ja tel-yhtiö Ilmarisen yhteistyörypäs ei tunnu sopivan aikaisempiin linjauksiin, mutta Aarnio odottaa näiltä vielä tarkempia linjauksia ennen kuin lähtee arvioimaan asiaa tarkemmin.

- Teroittelemme kyllä sapeleitamme. Haluamme tietää, miten yhtiöt aikovat yhteenliittymän muodostaa niin, että myös salassapitosäännökset on otettu huomioon, hän sanoi.

Aarnion mukaan on tärkeää, että asiasta käydään perusteellinen keskustelu. Erityisen tärkeänä hän pitää, että pankit ja vakuutusyhtiöt pohtivat itse asiaa.

STT-MH
1.12.2000


Talous -sivulle