Alkuperämerkki ohjaa kuluttajan valintoja
Yhä useampi kuluttaja selvittää elintarvikkeen alkuperämaan ennen ostamista. Alkuperämaan tunnistamisessa kuluttaja luottaa ensisijaisesti alkuperämerkkiin. Sen perusteella tuotteen alkuperän päättelee jopa puolet kuluttajista.Hyvää Suomesta selvitti elintarvikkeiden valintakriteereitä ja ruuan suomalaisuuden arvostusta eri elintarvikeryhmissä helmikuussa 2000. Tutkimuksen toteutti I.R.O. Research Oy. Tutkimuksessa haastateltiin 503 yli 15-vuotiasta suomalaista. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin marraskuussa 1998.
Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajista 68 prosenttia ottaa selvää tuotteen alkuperämaasta aina tai melko usein. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus oli kasvanut kolme prosenttia.
Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä: naisista 74 prosenttia selvittää tuotteen alkuperän aina tai melko usein, kun miehistä saman tekee 62 prosenttia.
Alkuperämerkki on luotetuin alkuperätiedon lähde
Joutsenlipun merkitys tuotteen alkuperämaan selvittämisessä on tullut kuluttajalle yhä tärkeämmäksi, sillä jopa puolet vastaajista päättelee tuotteen alkuperän nimenomaan alkuperämerkin perusteella. Osuus on kasvanut peräti kahdeksan prosenttia reilussa vuodessa.
Alkuperämerkin jälkeen parhaita tiedon lähteitä ovat tuoteseloste (37 %) sekä tuotteen valmistaja (34 %).
Suomalaisuuden merkitys korostuu erityisesti kananmunia, tuoretta lihaa, nestemäisiä maitotuotteita sekä ruokaleipää ostettaessa. Neljä viidestä sanoo ostavansa näitä tuotteita ainoastaan, jos ne ovat suomalaisia.
Yli 70 prosenttia vastaajista suosii pelkästään suomalaisia marjoja, einessalaatteja, muita tuoreleivonnaisia, voita, tuoretta kalaa, makkaraa ja margariinia.
Vastaajista useampi kuin neljä viidestä katsoi, että suomalaisuus merkitsee hänelle paljon. Suomalaiset elintarvikkeet ovat tärkeitä peräti yhdeksälle kymmenestä. Ne ovat tärkeitä etenkin yli 55-vuotiaille, naisille sekä johtavassa asemassa oleville.
Kuluttajat pitävät suomalaisia elintarvikkeita myös luotettavina. Pettymään on joutunut entistä harvempi suomalainen: vastaajista ainoastaan kaksi prosenttia katsoi, että suomalaisen elintarvikkeen valitessaan joutuu usein pettymään.
Tuorelihaa palvelutiskiltä
Kuluttajat ostavat tuorelihan mieluiten palvelutiskiltä (55 %). Palvelua suosivat etenkin naiset sekä yli 55-vuotiaat.
Valmistajan pakkaamaa lihaa suosii reilu viidennes kuluttajista, ja kaupan pakkaamaa 15 prosenttia. Alle 35-vuotiaat ja miehet suhtautuvat myönteisimmin valmiiksi pakattuun tuorelihaan.
Jos sopivassa pakkauksessa on tarjolla ulkomaista lihaa, peräti 75 prosenttia vastaajista ilmoitti vaihtavansa sen muuhun kotimaiseen tuotteeseen. Ulkomaisen valitsee vain viidennes vastaajista, ja neljä prosenttia jättää tuotteen kokonaan ostamatta.
Kuluttajat selvittävät myös palvelutiskiltä ostamansa lihan alkuperän. Yli 70 prosenttia kuluttajista ilmoitti kysyvänsä alkuperää myyjältä. Jos myyjä sanoo lihan olevan ulkomaista, miltei 80 prosenttia ostajista ilmoittaa vaihtavansa lihan kotimaiseen.
FF-IA
10.3.2000
