Mökkiläisten etätyö vahvistaa maaseudun elinvoimaa
Vapaa-ajan asunnoissa tehtävä etätyö on kovassa kasvussa. Myös valtiovallan toivotaan edistävän tätä työtapaa.
Mökkiläisten etätyökampanjan ohjausryhmä ehdottaa, että liikenneministeriölle annettaisiin lainmuutoksella välineet ohjata tarvittaessa tietoverkkojen rakentamista maahan tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi. Lisäksi ryhmä toivoo, että liikenneministeriö valmistelisi valtioneuvostolle päätöksen, että laajakaistaverkko rakennetaan koko maahan.
Ohjausryhmän loppuraportin mukaan 29 prosenttia mökkiläisistä on lukenut tai kirjoittanut työhön liittyviä tekstejä tai soittanut työpuheluja mökiltä. 37 prosenttia aikoo tehdä näin seuraavan kolmen vuoden aikana. Eri tutkimusten mukaan mökkejä käytetään jo nyt 80-105 vuorokautta vuodessa.
Etätyötempauksen ohjausryhmä luovutti keskiviikkona raporttinsa saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalle, puolustusministeri Jan-Erik Enestamille (r.). Raportissa ehdotetaan kaikkiaan yhdeksän keinoa, joilla etätyötä mökillä ja maaseudulla voitaisiin edistää.
Ratkaisevaa alueiden kehityksen kannalta
Enestamin mielestä mökkeily ja etätyö voivat yhdessä vaikuttaa olennaisesti maaseudun kehityskuvaan, mutta muutos tapahtuu kuitenkin asteittain.
- Tietoliikenneyhteyksien turvaaminen koko maahan on kieltämättä tänä päivänä ratkaisevaa alueiden kehittymisen kannalta, hän arvioi raporttia.
Miten asia voidaan turvata muuttuvan tekniikan oloissa on aiheellinen kysymys. Enestamin mukaan tätä selvitetään parhaillaan liikenneministeriössä.
Saaristoverkko
Varsinais-Suomen saaristossa tehdään kevään aikana pilottihanke, jossa neljä kuntaa eli Korppoo, Houtskari, Iniö ja Nauvo liittävät toisensa yhteen linkkitekniikkaa hyödyntävällä Saaristoverkolla (Skärgårds-Net).
- Toteutettavan hankkeen kustannusarvio on 1,3-1,4 miljoonaa markkaa, jolla saadaan laajakaistaiseen ratkaisuun perustuva infrastruktuuri, kertoo Korppoon kunnanjohtaja Christer Nyback.
Korppoossa toimii jo nyt paikallisesti kirkonkylän alueella verkko, johon on satsattu suurinpiirtein puoli miljoonaa markkaa. Samalla tavalla tehdään Nybackin mukaan muissa kunnissa koosta ja varoista riippuen.
Saaristonetin rakentamisen kuluista neljä kuntaa maksavat yhdessä noin puolet, toinen puoli tulee EU-rahoituksena.
STT-MH
10.3.2000
