Nuorten hammashygienialla yhteys koulutusvalintoihin
Nuoruusvuosien terveelliset elämäntavat eivät vaikuta
pelkästään ihmisen
fysiikkaan ja elinikään, vaan myös
koulutusvalintoihin. Tupakoivat nuoret
valikoituvat muita useammin koulutukseen, joka
todennäköisesti johtaa heikkoihin kilpailuasetelmiin
työmarkkinoilla.
Hiukan yllättäen myös hammashygienia, runsas kahvinjuonti ja vähäinen liikunta enteilevät nuoren kouluttautumissuuntautumista alemman asteen koulutuksiin.
Seikat käyvät ilmi perjantaina Turun yliopistossa tarkastettavasta valtiotieteiden maisterin Leena Koivusillan väitöksestä.
Väitöksen mukaan nuoruusiän terveystavoilla on yhteys oppivelvollisuusvaiheen jälkeisiin koulutusvalintoihin ja aikuisiässä saavutettavaan koulutusasteeseen.
Koivusillan tutkimus osoitti, että perheen korkea sosiaalinen asema merkitsee valikoitumista suotuisille koulutusurille. Koivusilta arvioi, että hyväksi koettu terveys on koulunkäynnissä tarvittava voimavara.
- Mutta on myös mahdollista, että koulumenestys ilmenee hyvinvointina, jota koettu terveys osaltaan kuvastaa, sanoo Koivusilta.
Ydinperhe tukee
Tutkimuksessa selvisi, että perinteisessä ydinperheessä elävät nuoret pystyvät paremmin käyttämään hyväkseen tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia kuin muista perhemuodoista tulevat.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että nuoruusiän terveyskäyttäytymisen perusteella tapahtuva koulutusvalinta on tärkeä sosiaaliluokkien välisiä terveyseroja tuottava mekanismi.
- Vanhempien rooli määräytyy tietenkin siitä, mitkä ovat heidän mahdollisuutensa auttaa lapsiansa sekä terveydestä huolehtimisessa että kouluasioissa. Kaikilla vanhemmilla ei elämäntilanteesta riippuen riitä siihen voimavaroja.
Hampaita kannattaa pestä
Hammashoitotapojen ja koulutusuran välillä näkyi erittäin selvä yhteys.
- Siinä on varmaan kyse juuri siitä, miten perheessä jaksetaan paneutua esimerkiksi lasten hampaidenpesuun ja siihen hoputtamiseen iltaisin. Tästä saatetaan laistaa siksi, ettei siihen välttämättä löydy voimia.
Koivusillan väitöksen mukaan koulutusta suosivat nuoret kokevat terveytensä paremmaksi kuin koulussa menestymättömät. Suomalaisista 16-vuotiaista nuorista yhdeksän kymmenestä jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen. Tytöt suosivat lukioita, pojat ammatillisia oppilaitoksia.
Varhaiseen aikuisikään mennessä viidennes niin miehistä kuin naisistakin saavutti korkean koulutusasteen.
Tutkimuksen havaintoaineisto oli kerätty postikyselyillä Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä.
Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan lähes 8 000 tapausta. Tutkimus kuuluu kansanterveystieteen alaan.
STT-VT
10.3.2000
