Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Muut lehdet keskiviikkona.3.2000



Katsaus lehtien pääkirjoituksiin keskiviikkona 15.3.2000


Kansan Uutiset käsittelee vakoilua

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala vahvistaa julkisuudessa olleet tiedot Yhdysvaltain johtaman elektronisen vakoiluverkon olemassa olosta (KU 14.3.).

Vakoilu on Nevalan mukaan vaihtanut paitsi menetelmiään myös kohteitaan. Kylmän sodan päättymisen jälkeen eivät eri maiden tiedusteluelimet ole niinkään kiinnostuneita poliittisista tai edes sotilasasioista, vaan ennen muuta talouteen ja uuteen teknologiaan liittyvistä asioista.

Perinteinen vakoilu ja vakoilijat ovat säilyneet ja säilyvät, mutta ns. signaalitiedusteluun uhrataan jo selvästi enemmän voimavaroja.

Echelon on signaalitiedusteluverkoista tunnetuin ja suurin. Siihen osallistuvat Yhdysvaltain lisäksi Kanada, Iso-Britannia, Australia ja Uusi Seelanti.

Echelonista on puhuttu Suomessa ja Euroopassa vasta pari vuotta, mutta turvallisuuspalvelun ammattilaisille, kuten Nevalalle, asiassa ei ole mitään uutta. Echelon perustettiin jo 1947 kylmän sodan tarpeisiin.

Echelon ei ole suinkaan ainoa lajiaan. Samanlaista toimintaa harjoittaa Nevalan mukaan mm. Venäjän hallituksen viestiliikennepalvelu FAPSI, todennäköisesti myös Ranska ja useat muutkin suurvaltana itseään pitävät maat.

Vakoilun yhteydessä on tähän asti yleensä puhuttu vain CIA:sta ja KGB:stä (ja sen seuraajista). Signaalitiedustelun resurssit ovat kuitenkin paljon suuremmat.

Esimerkiksi Yhdysvallat käyttää tähän tiedusteluun enemmän rahaa kuin CIA ja FBI saavat yhteensä. FAPSI:n palveluksessa on jopa 54 000 työntekijää.

Signaalivakoilu tarkoittaa erilaisten elektronisten viestien, kuten puheluiden ja sähköpostiviestien, systemaattista seurantaa. Järjestelmä on ohjelmoitu siten, että se poimii viesteistä ne, jotka sisältävät ennalta annetut avainsanat. Näin on mahdollista poimia valtavastakin tietovirrasta ne, joissa voi olla kiinnostavaa tietoa.

Poliitikot ja talouselämän päättäjät ovat olleet vain vähän kiinnostuneita signaalivakoilusta huolimatta sen valtavasta ja nopeasti kasvavasta merkityksestä.

Nevala tietää syyn: "signaalitiedustelu on koettu ehkä vähän liian vaikeaksi ja etäiseksi asiaksi verrattuna henkilöiden Suomen maaperällä harjoittamaan tiedusteluun, joka sekin jatkuu."

Supo toimintatapoihin ei ymmärrettävästi kuulu suuren metelin pitäminen omasta toiminnastaan. Siksi se ei ole voinut toimia erityisenä päättäjien herättelijänä, vaan on tyytynyt niiden varoittelemiseen, joiden uskoo olevan todennäköisiä signaalivakoilun kohteita.

Poliitikot eivät Nevalan mukaan enää kiinnosta vakoilijoita, vaan kohderyhmänä ovat keskitason virkamiehet, yritysten asiantuntijat ja nuorempi akateemisen koulutuksen saanut väki, "vain sellaiset henkilöt kiinnostavat, joilla on rahaksi muutettavaa tietoa".

Jonkun pitäisi puistella poliittiset päättäjät heräämään vakoilun nykytodellisuuteen. Sekä kansalliset että EU:n yhteiset vasta- ja suojautumistoimet ovat tarpeen.

Talouteen keskittyvä elektroninen vakoilu vie pohjaa rehelliseltä kilpailulta ja niiltä kaikille yhteisiltä pelisäännöiltä, joita maailmankauppaan yritetään luoda maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Vakoilu voi olla jopa yksi avainselitys Yhdysvaltain teknologiselle etumatkalle Euroopasta.


Suomenmaan mukaan Euroopan Neuvosto on perimmäisten kysymysten äärellä

Euroopan neuvoston seuraava parlamentaarinen yleiskokous järjestetään huhtikuun alussa Strasbourgissa. Se joutuu perimmäisten kysymysten äärelle ottaessaan kantaa Tshetshenian tilanteeseen. Käsittelyn pohjana on viime maanantaina Venäjältä palanneen valtuuskunnan raportti.

Valtuuskunta totesi paikan päällä, että Tshetshenian pääkaupunki Groznyi on tuhottu perusteellisesti. Sen raunioissa värjöttelee reilut 10 000 ihmistä, kun siellä rauhan aikana asui noin 400 000 asukasta.

Periaatetasolla tilanne on selvä. Vuonna 1996 Euroopan neuvoston jäseneksi hyväksytty Venäjä on rikkonut Tshetshenian sotaretkellä räikeästi järjestön perusarvoja. Puolustukseksi ei riitä se, että myös konfliktin toinen osapuoli on syyllistynyt käsittämättömiin julmuuksiin.

Euroopan neuvosto perustettiin puolustamaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Strasbourgin kokouksessa joudutaan tekemään johtopäätökset siitä, miten Venäjän hallituksen toimet Tshetsheniassa sopivat yhteen näiden periaatteiden kanssa.

Läntisen Euroopan maat ovat jatkaneet taloudellista ja poliittista yhteistyötä Venäjän kanssa Tshetshenian sodasta huolimatta. Tällä linjalla on vankat reaalipoliittiset perustelut, jotka nousivat esille Suomessa viimeksi presidentinvaalien yhteydessä. Venäjää ei haluta eristää eikä antaa sen eristäytyä.

Euroopan neuvoston suhteen tilanne on toinen, jos se haluaa olla jatkossakin Euroopan omatunto.


Ilta-Sanomat käsittelee työmarkkinatilannetta

Tänään on viimeinen päivä hieroa sopua veturimiesten ja VR:n välille, sillä koko junaliikenteen pysäyttävä lakko uhkaa alkaa ensi yönä. Se vaikeuttaisi suuresti kymmenientuhansien työmatkoja.

Kuljetusala pysähtyy pahimmassa tapauksessa laivaliikennettä lukuun ottamatta kokonaan, sillä Ilmailualan unioni uhkaa lentoliikenteen pysäyttävällä lakolla 20.3. ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) rekka- ja bussiliikenteen katkaisevalla lakolla 26.3.

Helsingin sisäinen joukkoliikenne toimisi silloinkin, sillä sen kuljettajat kuuluvat KTV:hen ja ovat sopineet työaikariitansa kaupungin kanssa.

Uutena mausteena kuljetusalan soppaan tuli eilen Autoliikenteen työnantajaliiton työsulku-uhka. Työnantajat uhkaavat lopettaa palkanmaksun 29.3., ellei työehtosopimuksesta ole päästy ratkaisuun.

Kun lisäksi Kemianliitto uhkaa aloittaa mm. öljytuotteiden saantia vaikeuttavan lakon huomenna ja konemestarit sähköntuotantoa haittaavan lakon 23.3., koossa on uhkasuma, jollaista ei ole nähty vuosiin.

Uhkavaatimusten määrään nähden on lohdullista, että yhdeksän kymmenestä palkansaajasta on tulosovun piirissä. Sovun ulkopuolelle jääneillä aloilla kaikki vaikuttaa kuitenkin kaikkeen: pahimmillaan lähes jokaisen elämään.

Kuvaavaa on, että ikuisuusongelmiin mieleistään ratkaisua hakevien paperimiesten ei ole "tarvinnut" jättää uhkavaatimusta, koska mahdollinen kemian lakko pysäyttää paperiteollisuuden prosessit ja mahdollinen kuljetusten pysähtyminen jättää sen tuotteet tehtaille.

Metsäteollisuuden tarkoituksena on vastata kemian lakkoon työsululla. Paperiliitto voi näytellä sivullista, kun muut "hoitavat" sen puolesta työnantajan kurittamisen.

Vaikka tilanne näyttää vaikealta, se ei ole toivoton. Lakkoherkiksi uskotuilla aloilla on tehty myös sopimuksia. Elintarviketeollisuuden osapuolet solmivat toissa päivänä kaikessa hiljaisuudessa kolmivuotisen työehtosopimuksen.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen on luonnehtinut sopimusta kalliiksi, vaikka sen on katsottu noudattavan yleistä 3,1 prosentin linjaa.

Todellinen erimielisyys lienee useimmilla työriidan uhkaamilla aloilla pienempi kuin osapuolten propagandan perusteella voisi luulla. Onko tilastoyhteistyö unohtunut jonnekin, kun lakolla uhkaava liitto sanoo vaatimustensa merkitsevän viiden prosentin kustannusvaikutusta, mutta saman alan työnantajaliitto puhuu 20 prosentista?

Ulkopuolisen silmiin riita näyttää vaikeimmalta auto- ja kuljetusalalla. AKT:n jääräpäinen puheenjohtaja Kauko Lehikoinen (sd) lähtee nimittäin pian eläkkeelle.

Hän ei enää tämän kierroksen jälkeen joudu neuvottelemaan vastapuolensa kanssa uusia sopimuksia ja yrittää siksi jättää jälkeensä kovan pojan maineen.


Kainuun Sanomien mielestä Sonera miljardit antavat tilaa politiikalle

Viimeksi eilen vt. pääministeri, valtiovarainministeri Sauli Niinistö tyrmäsi aikeet käyttää Soneran myynnistä saatuja miljardeja muihin tarkoituksiin kuin valtion velan lyhentämiseen.

Hallitus joutuu kuitenkin vielä koville, mikäli aikoo pitää budjettikehyksen tulevinakin vuosina alle 200 miljardissa markassa. Myyntivoittoja haluttaisiin käyttää heti moniin kohteisiin.

Alle 200 miljardin markan budjettikatoista päätettiin taannoin samana päivänä kuin valtio nettosi Soneran viipaleesta 12 miljardia markkaa. Uskokoon ken tahtoo, että tämä oli sattuma. Niinistölle seikka on joka tapauksessa poliittisesti arvokas.

Viime vuonna valtio lyhensi velkaansa 21 miljardilla, josta noin 20 miljardia tuli Sonera-osakkeiden myynnistä. Valtion velan arvo tosin aleni vain kymmenen miljardia epäedullisten valuuttakurssimuutosten takia. Jo edellisenä noin 7 Sonera-miljardia käytettiin velan lyhentämiseen.

Hallitus saanee eduskunnalta valtuudet luopua kokonaan Sonera-omistuksesta. Viime syksyllä hallitus sai valtuudet tiputtaa Sonera-omistuksen 34 prosenttiin. Valtio omistaa äskeisen myynnin jälkeenkin yli puolet Sonerasta.

Soneran markkina-arvo pörssissä on huiman kurssinousun myötä kivunnut noin 400 miljardiin markkaan. Äskeisen tarjousmyynnin jälkeenkin valtion omistuksen arvo on yli 200 miljardia markkaa eli reilusti yli valtion vuosibudjetin loppusumman.

Ei olekaan ihme, että myyntivoitoille on esitetty runsaasti erilaisia käyttötarjouksia leipäjonojen poistamisesta, ratahankkeisiin ja teknologisiin investointeihin. Niinistöllä on täysi työ pitää edes hallituspuolueiden eduskuntaryhmät aisoissa.

SDP:n valtuustokin katsoi hiljan, että Soneran ja muiden valtionyhtiöiden myyntituloja tulee valtionvelan lyhentämisen lisäksi myös koulutukseen, tutkimukseen, teollisen pohjan vahvistamiseen ja elinkeinoelämän vireyttämiseen.

Myös ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on vaatinut, että osa myyntituloista käytettäisiin osaamispohjaa parantaviin investointeihin uusien soneroiden ja nokioiden luomiseksi.

Mutta myös pääministeri Paavo Lipposen mukaan myyntitulot pitäisi kuitenkin käyttää velkojen maksuun. Näin valtion velan osuus kansantuotteesta painuisi jo lähivuosina 25 prosenttiin, kun se nyt on reilut 50 prosenttia.

Velan vähentyessä korkomenot supistuvat ja rahaa riittää sitten enemmän muihin menoihin ja palkkaverotuksen keventämiseen. Niinistö on jyrkempi: liikkumavara on käytettävä nimenomaan tuloveron alentamiseen. Hän saa tukea mm. Suomen Pankin pääjohtajalta Matti Vanhalalta.

Lipposen linjaus nopeuttaisi rajusti vasta viime syksynä laadittua talouden vakausohjelmaa, jossa valtion velkasuhteen ennakoitiin jäävän vielä 46 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2003, vaikka työeläkerahastojen keventämä EMU-velkasuhde alensikin samaan aikaan 35 prosenttiin.

Lyhennettävää velkaa valtiolla kyllä riittää. Sen yhteismäärä olisi nimittäin 12 miljardin lyhennysten jälkeenkin rapiat 400 miljardia markkaa.

Tänä vuonna korkomeno tuosta summasta lähentelee 34 miljardia markkaa. Vertailun vuoksi koko opetusministeriön budjetti on "vain" 28 miljardia ja sosiaali- ja terveysministeriön 43,5 miljardia markkaa.

Kun budjettikehys pidetään 200 miljardin pinnassa, korkomenojen supistuessa budjettiin tulee liikkumavaraa budjettiin automaattisesti. Tulee viimeinkin tilaa politiikalle.

Koonnut: TK
15.3.2000


Muut lehdet -sivulle