Itämeren alueen parlamentaarikot etsivät yhteistä tahtoa
perheväkivallan poistamiseen
Poliittinen kamppailu ja kansalaistoimet naisiin kohdistuvan väkivallan nujertamiseksi nousivat vahvasti esiin Itämeren alueen naiskonferenssin avajaisissa Helsingissä.
Tarkoitus on löytää yhteinen näkemys ongelman poistamiseksi tällä vuosituhannella.
Kokouksen alkua sävähdytti presidentti Tarja Halosen saamat raikuvat suosionosoitukset sadoilta kokoukseen osallistuvilta nais- ja miesvaikuttajilta Pohjoismaista, Baltian maista, Venäjältä, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Suomalaista naisvaltaa täydensivät Halosen perässä saliin astelleet varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.). Presidentti Halosen ensimmäinen kansainvälinen esiintyminen tapahtui siis kansainvälisessä naiskonferenssissa.
Halonen korostikin juuri säännöllisten järjestettyjen kokouksien merkitystä naisten aseman parantamiseksi perheessä, työelämässä ja naisten ihmisoikeuksien vahvistamisessa.
Halosen mukaan YK:n kokouksessa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttyä toiminta-ohjelmaa on sovellettu käytäntöön kovin epätasaisesti eri puolilla maailmaa, vaikka ohjelma sinänsä on ollut valtava edistysaskel naisten aseman parantamisessa perheessä ja työelämässä.
- Uskon kuitenkin Itämeren maista löytyvän tarpeeksi poliittista tahtoa toiminta-ohjelman toteuttamiseksi.
Halonen arveli myös EU:n laajentumisen edistävän nimenomaan tasa-arvoa. Halosen mukaan Pohjoismaat ja Suomi ovat hyötyneet tasa-arvolaista. Esimerkiksi Baltian maista tasa-arvolaki on ainoastaan Liettuassa. Viroon sitä valmistellaan parhaillaan suomalaisten avustuksella.
Laki ei yksin riitä
Kokouksen yksi pääpuhujista liettualainen kansanedustaja Vilja Aleknaite-Abramikiene sanoo, ettei lainsäädännöstä sinänsä ole hyötyä, jos lakeja ei sovelleta käytännössä.
Aleknaiten mukaan esimerkiksi rikoslaki ei auta välttämättä perheväkivaltaa vastaan. Hän puhuukin turvakotien puolesta ja panee uskonsa siihen, että vähitellen syntyy miesryhmiä, jotka ryhtyvät miettimään kulttuurin muutosta.
Myös Aleknaite pitää naiskokousten jatkumoa tärkeänä. Ne ovat aikaansaaneet viranomaisten asennemuutoksen Baltian maissa ja helpottaneet naisten aseman ajamista 1990-luvun lopulta.
Miehet mukaan
Konferenssin puheenjohtajana toimivan ensimmäisen varapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mukaan nimenomaan Baltian maitten osallisuus yhteistyössä on ollut hyvä, koska he ovat tuoneet tasa-arvotyöhön mukaan myös miehet.
- Pohjoismaista kun tätä politiikkaa ovat perinteisesti tehneet etupäässä naiset.
Silti miesten on vaikeaa ehkä täysin rinnoin olla mukana tässä työssä. Anttila arveli, ettei eläytyminen syrjityn asemaan voi olla mahdollista, jos ei ole itse kokenut syrjintää.
- Joka tapauksessa Suomessa mm. kamppailu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on lujentumassa. Poliittiset puolueet ovat kaikki hyväksyneet sitä koskevan toimintaohjelman.
Hyväksynnästä huolimatta ohjelmalle ei ole osoitettu rahaa budjetissa. Tämä osoittaa jälkeen kerran, miten vaikea on siirtyä sanoista tekoihin, pahoitteli Anttila.
- Suomessa joka neljäs nainen on joutunut väkivallan kohteeksi. Pelko, syyllisyys ja häpeä estävät ongelman tekemistä näkyväksi. Ja vaikeneminen jos mikä on hiljaista hyväksyntää.
Yrittäjyys esillä
Konferenssiin osallistujia on kaikkiaan 450. Järjestäjänä on eduskunnan naiskansanedustajien verkosto ja NYTKIS eli naisjärjestöjen yhteistyöelin.
Itämeren alueen naiset ovat koolla nyt toista kertaa. Edellinen kokous pidettiin Lyypekissä vuonna 1997. Helsingin kokous on myös jatkoa viime syksynä Reykjavikissa pidettylle kokoukselle, jossa oli vahvasti mukana Yhdysvallat.
Väkivalta-teeman ohella Helsingissä puhuttaa naisten ja yrittäjyys sekä Itämeren alueen nuorten naisten yhteistyö.
Murheen alhossa
Presidentti Halonen tutustui avajaisten jälkeen Finlandia-talolla Väkivallan monet kasvot -näyttelyyn projektisuunnittelija Petteri Sveinsin johdolla. Sveins vetää Stakesin Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyhanketta.
Halonen katseli ahdistumatta näyttelyn koskettavat kuvat ja sai samalla tietoiskun väkivallan suomalaisille yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.
Viime vuonna mm. Yleisradion TV 2 kieltäytyi ajamasta kampanjan tietoiskua kanavalla, koska sitä pidettiin liian ahdistavana. TV1 puolestaan kieltäytyi siitä sen perusteella, että tietoiskua oli näytetty kaupallisilla kanavilla MTV3:lla ja Nelosella. Ainut joka lähetti tietoiskun oli FST.
Kampanjan vetäjä Sveins muistuttaa, että väkivalta koskettaa meitä kaikkia, mutta meillä kaikilla on myös oikeus puuttua siihen. Ja saa siitä tietoa.
STT-MH
10.3.2000
