Siirtymävaihe koetellut kansalaisia
OECD uskoo vakaaseen kasvuun Baltiassa
Toissakesäinen Venäjän talouskriisi iski rajusti Baltian maihin. Itänaapurin romahdettua Viron, Latvian ja Liettuan huippunopea talouskasvu tyssäsi. Nyt baltit ovat vähitellen palaamassa vakaan kasvun tielle, arvioi teollisuusmaiden järjestö OECD tuoreessa katsauksessaan.Neuvostovallan alta vajaat kymmenen vuotta sitten itsenäistyneet Baltian maat ovat käyneet läpi vaivalloisen tien muokatessaan taloutensa rakenteita uuteen uskoon.
OECD:n mukaan siirtymävaihe ei ole vielä ohi, vaan uudistuksia tarvitaan edelleen. Osaltaan ne toteutuvat EU-jäsenyyspyrkimysten kylkiäisinä.
OECD:n Baltian maille antamat neuvot ovat noudatelleet tuttua kaavaa: kurinalaisuutta talouspolitiikkaan ja vapaata kilpailua markkinoille. Näihin neuvoihin on myös yritetty tarttua.
Tavallisten kansalaisten kannalta siirtymävaihe ei ole OECD:n mukaan ollut helppo. Suuri osa virolaisista, latvialaisista ja liettualaisista elää hyvin niukoissa oloissa. OECD katsookin, että balttien pitäisi nostaa minimieläkkeitä ja sosiaaliturvaa.
Järjestön mielestä tällaiset parannukset eivät kuitenkaan saa heikentää Baltian maiden talouskasvua, vaan ne pitää toteuttaa asteittain ja harkiten. Näkemystään OECD perustelee sillä, että vahva kasvu on siirtymätalouksissa välttämätön edellytys köyhyyden alentamiselle.
Yrityselämässä opittavaa
Talouspolitiikassa Baltian maat ovat kärsineet Venäjän myllerrysten luomista paineista. OECD:n mukaan baltit ovat vaikeuksien keskellä onnistuneet parantamaan menojen valvontaa ja budjetin hallintaa.
Täysiä tyylipisteitä taloudenpidostaan Viron, Latvian ja Liettuan hallitukset eivät OECD:lta kuitenkaan saa.
Budjettilinjausten toteuttamista helpottaisi, jos hallituksen, paikallisviranomaisten ja valtionyhtiöiden suhteet järjestettäisiin nykyistä selkeämmällä tavalla.
Yrityselämässä balteilla riittää OECD:n mielestä vielä paljon oppimista. Tästä kertoo esimerkiksi se, että ulkomaisessa omistuksessa olevat yhtiöt uudistavat rakenteitaan tehokkaammin kuin paikallisesti omistetut.
OECD katsoo, että rahoitusmarkkinoiden kehittyminen auttaisi Baltian maiden yrityksiä hyppäämään kehityksessään eteenpäin.
Niin Viro, Latvia kuin Liettuakin ovat kärsineet omat pankkikriisinsä. OECD korostaakin toimivan pankkivalvonnan merkitystä, ei pelkästään pankkisektorin oman toiminnan kannalta, vaan välttämättömänä edellytyksenä talousuudistusten toteutumiselle.
Ulkomaankauppa murroksessa
Baltian maat ovat viime vuosina ankkuroituneet ulkomaankaupassaan yhä tiiviimmin läntiseen Eurooppaan. Kehitystä edesauttoi Venäjän talouskriisi, joka romahdutti itärajan taakse suuntautuneen kaupan.
Vuoden 1999 alkupuoliskolla Viron ja Latvian viennistä suuntautui EU-maihin yli 60 prosenttia. Liettuankin kohdalla luku ylti lähes 50 prosenttiin. Viisi vuotta sitten vain Viron viennistä yli puolet löysi tiensä EU:n alueelle.
Venäjän-viennistä on sulanut viiden vuoden sisällä pois yli puolet. Vuoden 1999 alkupuoliskolla Latvia ja Liettua keräsivät enää vajaat seitsemän ja Viro yhdeksän prosenttia viennistään Venäjältä.
Kauppasuhteiden muututtua neuvostoaikaisen raskaan teollisuuden merkitys työllistäjänä on vähentynyt Baltian maissa.
Vastaavasti balttien perinteisille aloille, kuten huonekalu-, vaate- ja puutavarateollisuuteen syntyy uusia työpaikkoja. Myös muodikas televiestintäala on kasvussa ulkomaisten investointien ansiosta.
OECD:n mukaan Venäjän talouden elpymisen ja siitä seuraavien myönteisten vaikutusten varaan balttien ei kannata paljon laskea itänaapurin epävarmuuden tähden. Tosin laajat EU:n markkinatkaan eivät ole Baltian maille helpot, koska balteilla riittää työtä kilpailuun ja EU:n säännöksiin tottumisessa.
STT-IA
10.3.2000
