Selvitys: Paine ostopalvelujen käyttöön lisääntyy
Kuntiin kohdistuva paine lisätä ostopalvelujen käyttöä lisääntyy erityisesti niillä toimialoilla, joilla kilpailuttaminen laahaa jälkijunassa.Kilpailuttamiseen liittyy kuitenkin vielä paljon ongelmia, joihin kuntien ja palveluntuottajien pitäisi kehittää ratkaisuja yhteistuumin.
Näin kuuluu yritysmaailman viesti kunnallisille päättäjille tiistaina julkistetussa ostopalvelututkimuksessa, jossa kartoitettiin Helsingin kaupungin ostopalveluja.
Selvityksen teettivät Helsingin kauppakamari, Suomen hotelli- ja ravintolaliitto, Terveyspalvelualan ja sosiaalialan työnantajaliitto sekä Suomen kiinteistönhuoltoyhteisöt.
Tutkimuksen mukaan ostopalveluiden käytössä on suuria eroja toimialoittain. Helsingissä pisimmällä ollaan teknisluontoisissa palveluissa, kuten rakentamisessa ja bussiliikenteessä, joiden palveluista jopa 80-90 prosenttia on kilpailutettu.
Merkittävästi vähemmän ostopalveluita käytetään ns. hyvinvointipalveluissa. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelut ja ateriahuolto.
Tällä saralla olisi kysyntää varsinkin pienten palveluyritysten käytölle, uskoo kauppakamarin johtava lakimies Marko Silen. Hän huomauttaa, että tutkimuksen mukaan yksityisiltä ostettujen asiakaspalvelujen osuus kaupungin käyttömenoista on Helsingissä vain 5 prosenttia.
- Näistäkin ostoista merkittävä osa tehdään ns. kolmannen sektorin yleishyödyllisiltä organisaatioilta. Pieniä, asiakaspalveluja tuottavia yrityksiä on vähän, eikä niitä tällä politiikalla tulekaan, Siren manaa.
Helsinki kaipaa kokonaisstrategiaa
Haastateltujen yritysten mukaan ongelmia kilpailuttamisessa ovat myös mm. epäselvästi- ja tarkasti laaditut tarjouspyynnöt, hinnan ylikorostus tarjouskriteerinä laadun kustannuksella sekä se, että kaupungin koetaan suosivan ostopalveluissa omia liikelaitoksiaan.
Palveluiden tuottajia sapettaa myös kankeaksi koettu päätöksenteko, joka vaatii kilpailuttamisasioiden viemistä kaupunginvaltuustoon asti päätettäväksi.
Organisaatiopäällikkö Vesa Paavola torjuu tämän
arvostelun.
- Nämä ovat strategisesti merkittäviä päätöksiä.
Olisihan se aika outoa, jos esimerkiksi päätös
vesilaitoksen toiminnan kilpailuttamisesta
tehtäisiin jossain muualla kuin valtuustossa,
Paavola kuittaa.
Helsingin kaupunki ostaa tutkimuksen mukaan palveluita noin kolmella miljardilla markalla vuodessa. Vuosina 1993-98 yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta ostettujen asiakaspalveluiden osuus on vaihdellut 524-988 miljoonan markan välillä.
Tutkimuksen teettäjät ovat sitä mieltä, että Helsingin pitäisi pikaisesti laatia palveluiden kilpailuttamisesta kokonaisstrategia aikatauluineen. Hankintaprosessien sulavoittamiseksi ehdotetaan viranomaisten ja yritysten välistä koulutusyhteistyötä.
Tutkimus rajautui Helsingin kaupunkiin, mutta tekijät uskovat, että muu maa seuraa tarkkaan kehitystä pääkaupungissa.
- Ylivertaiset resurssit omaava Helsinki on eturintamassa ja näyttää mallia myös muille kunnille, sanoo kauppatieteiden tohtori Heli Penttinen, joka toteutti tutkimuksen yhdessä elintarviketieteiden maisteri Krista Enomaan kanssa.
STT-MH
10.3.2000
