"Juuri nyt finanssipolitiikkaa pitäisi kiristää"
Suomen Pankki ehdottaa veroale-ohjelmaa
Veroasteen alentamiseksi olisi Suomen Pankin mukaan laadittava tavoitteellinen ohjelma. Keskuspankki ehdotti pitkän ajan veroastetavoitteen asettamista ja veronalennusaikataulun tekemistä keskiviikkona.
Pääjohtaja Matti Vanhalan mukaan veroasteen alentaminen nykyiseltä korkealta tasolta on tarpeen talouden kasvuesteiden poistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Vanhalan mukaan tarvitaan erityisesti tuloverotuksen keventämistä, mutta tavoitteena olisi oltava koko verotuksen keventäminen. Euron tultua käyttöön kasvavat paineet myös välillisen verotuksen keventämiseen.
- Korkea verotus hidastaa talouden kasvua ja työllisyyskehitystä. Verotuksen alentaminen on siksi tärkeä rakenteellinen kysymys, sanoi Vanhala.
Suomen Pankilla ei Vanhalan mukaan ole ennakolta mielessään mitään "oikeaa" tasoa veroasteelle. Tavoitteiden asettamiseksi tarvitaan hänen mukaansa laajaa valmistelutyötä, joka ei kuulu Suomen Pankille. Hän piti kuitenkin ilmeisenä, ettei Euroopan unionin keskimääräinen veroaste ole riittävä tavoite, koska muissakin EU-maissa on paineita korkean verotuksen alentamiseksi.
Suomen veroaste on tuoreimpien tilastojen mukaan 46,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi sen laskevan tänä vuonna 46,2 prosenttiin. Koko Euroopan unionin keskimääräinen veroaste oli OECD:n verotilaston mukaan vuonna 1997 41,5 prosenttia. Kaikkien OECD-maiden keskimääräinen veroaste oli samaan aikaan 37,2 prosenttia.
Kysyntää ei pidä lisätä
Vanhalan mukaan verotuksen keventämiseen on tarpeen ja siihen on lisäksi nyt myös mahdollisuus, kun valtion talous on tervehtynyt ja siihen on syntynyt selvä trendi ylijäämäisyyteen. Hän korosti, että veronalennukset on kuitenkin sovitettava huolellisesti vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen.
- Nykyisessä korkeasuhdanteessa ei kysyntää pidä ryhtyä lisäämään. Juuri nyt tarvitaan finanssipolitiikan tiukentamista, sanoi Vanhala. Suomi on jo useita vuosia elänyt korkeasuhdanteessa, joka on luonut kansantalouteen vahvan kysynnän ja valtiontalouteen noin 10 miljardia uutta väljyyttä.
Budjettitalouden menokehyksiä olisikin Vanhalan mielestä tiukennettava, koska euroalueen rahapolitiikka ei riitä hillitsemään kehitystä eikä valuuttakurssistakaan löydy apua. Verojen kevennys olisi varsinkin korkeasuhdanteessa rahoitettava vastaavilla menojen leikkauksilla, hän korosti.
Vanhalan mukaan keskuspankin ehdotus tähtää ennen muuta työhön kohdistuvan verotuksen tulevan kehityksen viitoittamiseen.
- Tieto siitä, miten suurena ja missä aikataulussa tarpeelliset veronkevennykset toteutetaan, tehostaisi lähivuosien budjettisuunnittelua, helpottaisi palkkaneuvotteluja sekä vähentäisi taloudenpitäjien epävarmuutta, mainitsi Vanhala.
Tiukan menotalouden tarvetta korostaa nykytilanteessa Vanhalan mukaan talouden kehityksen vauhdittuminen selvästi aiemmin ennakoitua nopeammaksi.
- Suhdannekuva on vahvistunut entisestään ja kasvu on niin vahvaa, etteivät edes öljyn hinnan nousu ja pörssikurssien kehitys ole horjuttaneet uskoa nopean kasvun jatkumiseen. Inflaatiokaan ei kiihtymisestä huolimatta ole sitä tehnyt, sanoi Vanhala. Suurimmaksi uhaksi hyvälle talouskehitykselle hän arvioi "ilman muuta pörssin kehityksen".
Talouspolitiikka on Vanhalan mukaan mitoitettava sellaiseksi, että ylikuumenemisuhan toteutumiselta vältytään. Avainasemassa ovat euromaailmassa julkinen talous ja työmarkkinat. Jos keskuspankki tekisi nyt uuden talousennusteen, niin luvut kasvaisivat tuntuvasti joulukuun suhdannekatsauksen arviosta.
- Kansantalous on ylikuumenemisriskin edessä. Moni sellainenkin, joka ei sitä puoli vuotta sitten ollut valmis näkemään, myöntää nyt ylikuumenemisvaaran olemassaolon, sanoi Vanhala.
STT-MH
10.3.2000
