Tiibetin kuviot ovat monimutkaiset
Tavallinen näkökanta Tiibetin kysymykseen seuraa hyvin selkeitä polkuja, mutta Tiibetin todellisuus on monivivahteisempi. Tämä kävi ilmi eduskunnan ihmisoikeusryhmän ja Tiibet-ystävyysryhmän
tiistaina järjestämässä seminaarissa.Yleisen käsityksen mukaan tiibetiläiset ovat Kiinan ikeen alla kärsivä kansa, jolle sen maanpaossa elävä hengellinen johtaja dalai-lama on antanut Nobel-palkitut, hymyilevät kasvot.
Todellisuus on paljon monimutkaisempi. Edes siitä mitä Tiibetillä tarkalleen tarkoitetaan, ei ole yksimielisyyttä. Tiibetiläisten mielessä on historiallinen Tiibet, joka on paljon laajempi kuin se Tiibet, joka on virallisesti osa Kiinaa.
Eri väestöryhmien alueittaisista osuuksista ei ole kiistattomia tietoja, sillä ihmisiä muuttaa köyhästä Tiibetistä vauraammille rannikkoseuduille.
Lisäksi puhutaan Kiinan suunnittelemista väestön pakkosiirroista, jotka toisivat alueelle miljoonia ihmisiä ja vaarantaisivat alueen ekologisen tasapainon.
Puheet väestönsiirroistakaan eivät kuitenkaan ole niin yksiselitteisiä kuin äkkipäätään voisi ajatella. Tiibet on jopa kiinalaisen mittapuun mukaan pahasti alikehittynyt, ja osaajia on tuotava alueelle muualta.
Tiibetiä on kuitenkin turha romantisoida. Tiibet ei koskaan ole ollut demokratia, eikä naisten asemassa ole hurraamista, myönsi seminaarissa puhunut Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Taina Dahlgren.
Tiibetiläiset itsekin ovat eripuraisia. Kaikki eivät aja Tiibetin autonomiaa, vaan kannattavat yhteistyön syventämistä Kiinan kanssa.
Tiibetin ihmisoikeustilanteen surkeudesta ei kuitenkaan ole epäselvyyttä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Tiibetissä on satoja mielipidevankeja, ja kidutus on yleistä.
Valtapeliä uskonnon saralla
Tiibetin poliittiseen tilanteeseen liittyvät erottamattomasti sen uskonnolliset sekavuudet. Yksi syy on, että 1400-luvulta peräisin oleva dalai-lama -instituutio merkitsee hengellisen ja maallisen vallan ainakin osittaista yhdistymistä.
Tiibetin buddhalaisuuteen liittyvä monimutkainen valtapeli nousi lännessäkin julkisuuteen, kun Tiibetin buddhalaisten uskonnolliseen johtoon kuuluvan karmapan 17. inkarnaatio siirtyi tammikuun alussa Intiaan.
Karmapan matkan tai paon syy ei ole täysin varmasti tiedossa; dalai-laman mukaan syynä oli, että uskonnon harjoittaminen kävi Tiibetissä liian vaikeaksi.
Kiistat nykyisestä karmapasta alkoivat pian sen jälkeen kun 16. inkarnaatio oli kuollut vuonna 1981. Nelihenkinen etsintäkomitea ryhtyi etsimään uutta karmapaa. Merkkejä haettiin meditaatiosta ja unista, mutta tuloksetta.
Yksi etsintäkomitean jäsenistä ehti jo kuollakin, ennen kuin kahden komitealaisen ja dalai-laman hyväksymä pikkupoika löytyi.
Komitean kolmas jäsen, sharmapana tunnettu elävä buddha, syytti muita väärennöksestä ja löysi toisen karmapan, joka nykyään majailee Delhissä. Dalai-laman mukaan inkarnaatioita voi periaatteessa olla useampiakin yhtä aikaa. Mutta vain toinen voi pitää hallussaan valtaistuinta.
Karmapan hallitseman maallisen omaisuuden arvioidaan olevan noin kuusi miljardia markkaa, joten ei ihme, että elävien buddhien uusien inkarnaatioiden löytäminen on kovaa valtapeliä.
Kuviota monimutkaistaa vielä Kiina, joka sekaantuu uusien inkarnaatioiden valintaan pyrkien näin vaikuttamaan Tiibetiin.
Vuonna 1995 dalai-laman Tiibetin toiseksi korkeimmaksi hengelliseksi johtajaksi panchen-lamaksi julistama 6-vuotias pikkupoika katosi. Kiina on ilmoittanut asettaneensa pojan hallituksen suojelukseen; länsimaisen käsityksen mukaan kyse on kidnappauksesta.
Itse asiassa Beijing on sitä mieltä, että sillä on oikeus vahvistaa lamojen uudet inkarnaatiot. Beijingin metodilla valinta suoritetaan arvalla. Dalai-lama ei hyväksy Kiinan osuutta valintoihin.
- Koko ajatus on täysin järjetön. Miten uskonnosta piittaamaton kommunisti voisi suorittaa jonkin pyhän hindulaisen perinteen?, hän vertaa Newsweek -lehden haastattelussa.
STT-MH
10.3.2000
