Teollisuuden investoinnit henkilöstöön kasvussa

Summa on viisi prosenttia maksetuista palkoista, mikä on kansainvälisesti korkea luku. Julkisen vallan tuki yritysten henkilöstökoulutukseen on vaihdellut 5 ja 10 prosentin välillä kustannuksista.

Tiedot käyvät ilmi TT:n tuoreesta henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön kehittämistä yli 250 henkeä ja alle 250 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Suuryrityksiä koskevat tulokset osoittavat, että yritysten kilpailukeinot ja avainresurssit rakentuvat henkilöstön osaamiseen. Tutkimuksen mukaan henkilöstön kehittäminen on osa yrityksen strategista suunnittelua 78 prosentissa yrityksistä.

Suuryritysten henkilöstön keskeisimmät osaamispuutteet liittyvät tietotekniikkaan, kielitaitoon ja kansainvälistymiseen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, myynti- ja markkinointitaitoihin, muutoksen hallintaan, asiakaspalvelutaitoihin ja talousasioiden hallintaan.

Valtaosa suuryrityksistä pyrkii varmistamaan nuoren ja osaavan henkilöstön riittävyyden myös tulevaisuudessa. Nuorten uravalintoihin halutaan vaikuttaa tekemällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Yli 90 prosenttia suuryrityksistä ottaa vastaisuudessa harjoittelijoita.

Suuryritykset huomioivat myös ikääntyvän 50-64-vuotiaiden määrän kasvamisen lähivuosina suhteessa nuoriin. Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia yrityksistä pyrki ylläpitämään kohderyhmän työkykyä eri keinoin.

Alle 250 henkeä työllistävien yritysten otos oli niin pieni, että sitä ei voi yleistää koskemaan koko PKT-kenttää. Tavoitteena oli saada suuntaa antavia tietoja henkilöstön kehittämis- ja osaamistarpeista.

Tulosten mukaan PKT-yrityksissä osallistui noin 63 prosenttia henkilöstöstä koulutukseen vuonna 1998, mutta määrän arvioitiin kasvavan vastaisuudessa. Koulutuskustannukset olivat vuonna 1998 keskimäärin 2,8 prosenttia maksetuista palkoista.

PKT-yrityksissä pidettiin henkilöstön teknistä osaamista hyvänä, sen sijaan ns." pehmeässä osaamisessa" sekä asenteissa oli puutteita. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on monipuolista.

Tutkimuksen otos oli 358 henkeä ja vastausprosentti 62. Tiedusteluun vastanneet yritykset työllistävät yhteensä 248 000 henkeä.

Paineet yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseksi kasvavat

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton tekemä tutkimus henkilöstön kehittämis- ja osaamistarpeista antaa yrityksille myönteistä palautetta.
- Yritysten koulutusinvestoinnit ovat eurooppalaisittain korkeaa tasoa, sanoi varatoimitusjohtaja Martin Granholm, TT:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja.

- Tulokset lisäävät paineita tiivistää entisestään eri oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä henkilöstökoulutuksen parantamiseksi.

Henkilöstön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien koon pienentyminen vaativat Granholmin mukaan tehotoimia henkilöstön osaamisen ja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä osaavan työvoiman turvaamiseksi.
- Tämä asettaa haasteita myös johtamiselle ja henkilöstöpolitiikan kehittämiselle.

Rekrytointi- ja osaamistarpeita kannattaa ennakoida aiempaa Tehokkaammin, hän sanoi.

- Osaamisen ja koulutuksen merkityksen kasvun takia tarvitaan valtakunnallisella tasolla toimiva teknologianeuvoston kaltainen inhimillisten voimavarojen kehittämisneuvosto, jonka tehtävänä olisi kehittää osaamista yli ministeriörajojen.

Nyt asioiden käsittely on Granholmin mielestä levitetty liian moneen ministeriöön maassa, jossa ikäluokat pienenevät ja selviytymisstrategia perustuu osaamiseen.

TT:n jäsenyritykset haluavat kehittää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritysten mukaan olisi tärkeää järjestää myös opettajille työharjoittelua yrityksissä.

Lähes 70 prosenttia vastaajista oli valmiita ottamaan opettajia työharjoitteluun. Oppisopimuskoulutus on niinikään kehittynyt, mutta Suomesta puuttuu edelleen akateeminen oppisopimusjärjestelmä. Tällainen järjestelmä toimii jo mm. Ranskassa ja Saksassa.

Työvoiman ikääntymiseen liittyy Granholmin mukaan suuria haasteita.
- Lähes puolet nykyisistä 45-vuotiaista työtätekevistä on ilman ammatillista peruskoulutusta. Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle ennenaikaisesti, keskimäärin 59-vuotiaina.

- Yritysten keinot pitää ikääntyvät työntekijät työelämässä ovat koulutus, työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet, ohjaus ja työjärjestelyt.

- Koulutuksen rahoitusvastuuta on täsmennettävä. Hankkeiden koordinoimattomuus, vääristynyt kilpailu, tarpeiden ja tarjonnan heikko osumatarkkuus ja kiistely koulutuksen reviirirajoista ovat ongelmia. EU:n myötä koulutukseen on tullut lisää tarjoajia, rahoitusta ja niiden jakajia. Kustannusvastuut ovat ongelmallisia, Granholm luetteli.

Osaamisen kehittämistarpeet ovat Granholmin mukaan tulevaisuudessa niin mittavat, että emme pysty vastaamaan niihin nykyisillä koulutusjärjestelyillä ja niiden kustannusten jakoperiaatteilla.
- Raja-aitoja on tarkistettava ja jopa kaadettava. Samalla vastuunjakoa on tarkistettava.

Koordinointivastuu tulisi inhimillisten voimavarojen kehittämisneuvostolle, joka olisi suoraan valtioneuvoston kanslian alainen. Sen toimivaltaan pitäisi kuulua myös rakennerahastohankkeiden ja rahoituksen koordinointi siltä osin kun se koskee osaamista ja sen kehittämistä, Granholm sanoi.

IA
10.3.2000

Talous -sivulle