Viime vuoden talous pettymys Virossa
Viron viime vuoden talouskasvu jäi maan tilastokeskuksen lopullisten numeroiden valossa selvästi alhaisemmaksi kuin loppuvuodesta uskottiin.Vuoden viimeisen neljänneksen aikana talous kasvoi 1,9 prosenttia ja koko vuoden kasvu jäänee alle kolmen prosentin.
Virolaiset analyytikot olivat viime syksynä varsin optimistisia, kun talous kääntyi yli vuoden laskun jälkeen jyrkkään nousuun.
Vielä lokakuussa ennusteet vaihtelivat Hansapankin kolmesta prosentista, talousministeriön ja Ühispankin neljään prosenttiin. Yrityspuolella uskottiin jopa kuuden prosentin kasvuun.
Tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle Ühispankki ennusti kuuden prosentin kasvua, Hansapankki viittä prosenttia.
Viime vuosi merkitsi Virolle myös ulkomaisen kauppavaihdon supistumista. Kokonaisvaihto supistui tilastokeskuksen mukaan kahdeksan prosenttia. Vientipuolella vähennys oli viisi prosenttia ja tuonnin osalta 10 prosenttia.
- Ennusteiden paikkansapitämättömyys johtuu pääosin kuitenkin siitä, että tietomme kotimaisesta kulutuksesta ja yleensäkin sisämarkkinoista ovat varsin epävarmalla pohjalla. Olemme uskoneet kasvun tuntuvasti toteutunutta suuremmaksi, arveli Hansapankin analyytikko Maris Lauri.
Kauppavaje supistui
Tuonnin tuntuva väheneminen paransi kauppatasetta selvästi, sillä vaje pieneni 4,5 miljardilla kruunulla eli 1,9 miljardilla markalla. Kaikkiaan Viron viime vuoden kauppavaihto oli 103,5 miljardia kruunua (n. 42 mmk).
Tästä viennin osuus oli 43,1 miljardia kruunua eli 42 prosenttia ja tuonnin 60,4 miljardia kruunua eli 58 prosenttia. Viime vuoden kauppataseen vajeeksi jäi 17,3 miljardia kruunua (n. 6,8 mrd mk), kun se vuotta aiemmin oli 21,8 miljardia.
Alijäämä Suomen kanssa väheni 1,2 miljardilla kruunulla (n. 450 mmk). Ruotsin kanssa kauppavaihto muuttui ylijäämäiseksi. Sen sijaan tilanne Venäjän ja Ukrainan kanssa heikkeni entisestään.
Tilanne paranemassa
Tämän vuoden alku lupailee Viron ulkomaisen kauppatasapainon paranevan edelleen. Tammikuussa alijäämä oli ennakkotietojen mukaan ainoastaan 900 miljoonaa kruunua. Summa on 1,4 miljardia kruunua pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Tasapainon paraneminen ei tammikuun lukujen valossa johdu enää tuonnin supistumisesta, vaan ennen kaikkea viennin kasvamisesta. Vienti jatkoi hieman kasvuaan joulukuusta ja viime vuoden tammikuuhun verrattuna se oli peräti 30 prosenttia korkeammalla tasolla.
Tuonti puolestaan putosi joulukuun luvuista tuntuvasti, mutta oli viime vuoden tammikuuta suurempaa.
Teollisuustuotteiden hinnat nousivat tammikuussa 0,9 prosenttia joulukuusta ja viime vuoden tammikuusta keskimäärin 3,1 prosenttia. Vientihintojen osalta nousu on ollut joulukuusta 2,1 prosenttia ja vuositasolla 9,6 prosenttia.
Vastaavasti tuontihinnat ovat vuositasolla nousseet 4,7 prosenttia ja joulukuusta tammikuuhun 0,9 prosenttia. Sen sijaan kuluttajahintaindeksi on viime tietojen mukaan pysynyt helmikuussa samalla tasolla kuin tammikuussakin.
STT-MH
10.3.2000
