Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työryhmä esittää:

Biotekniikan ja molekyylibiologian erityisrahoitusta jatkettava



Biotekniikka 2000 -työryhmä pitää välttämättömänä biotekniikan ja molekyylibiologian erityisrahoituksen jatkamista. Alan nopea kehitysvauhti, uudet tekniikat ja menetelmät sekä niiden soveltamismahdollisuudet edellyttävät osaamispohjan ylläpitämistä ja vahvistamista.


Biotekniikka 2000 -työryhmä luovutti välimuistionsa opetusministeri Maija Raskille viime keskiviikkona Helsingissä.

Työryhmä korosti, että biotekniikka on ala, joka vaatii pitkäjänteistä ja kärsivällistä toimintaa niin tieteellisten kuin teollisten läpimurtojen saavuttamiseksi.

Rahoitusohjelman jatkamista on edellytetty myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa biotekniikka on nostettu erityisen tuen kohteeksi mm. sähkö- ja elektroniikka-alan rinnalle.

Työryhmän mielestä biotekniikan erityisrahoitusta on jatkettava siten, että vähintään nykyinen rahoitustaso säilyy. Vuosina 1999-2000 biotekniikan erityisrahoitus yliopistoille oli 81 Mmk. Lisärahoitusta osoitetaan käynnissä olevien kehittämishankkeiden vahvistamiseen sekä uusien käynnistämiseen.


Uuden polven biotekniikan tutkimukselle riittävät edellytykset

Suomen viidessä biokeskuksessa Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa on työryhmän mukaan edelleen kehitettävä rakennetutkimusta, bioinformatiikkaa ja muuntogeenitekniikoita.

Nämä alat on on mainittu myös EMBO:n (European Molecular Biology Organisation) arvioinnissa lisäpanostusta vaativina tutkimusaloina. Myös biokeskusten välistä yhteistyötä on vahvistettava.

Biokeskusten tutkimusedellytyksiä on työryhmän muistion mukaan vahvistettava niin, että ne pystyvät tarjoamaan uuden polven biotekniikan tutkimukselle riittävät toimintaedellytykset ja alan tutkijoille uusien tekniikoiden tuomat kansainvälisesti kilpailukykyiset mahdollisuudet.

Työryhmä esittää, että lisäpanostusta suunnataan ensisijaisesti biokeskuksissa tehtävään kantasolututkimukseen, DNA-mikrosirututkimukseen sekä proteomiikan (kooditettujen proteiinien tutkiminen) ja proteiinien mikroanalyyttisten menetelmien kehittämiseen.

Työryhmä esittää, että biotekniikan ja molekyylibiologian kansallinen ohjelma ja sen vaikutukset arvioidaan vuonna 2002.

VT
17.3.2000


Kotimaa -sivulle