Kokoomus varoitteli ylikuumenemisesta - Niinistö haluaa työttömyysturvan tarkasteluun

Ihamäki korosti ryhmäpuheessa noudatetun talouspoliittisen linjan siunauksellisuutta todeten, että useat tahot ovat arvioineet hallituksen talouspolitiikan viisaaksi kestävän kasvun politiikaksi.

Ihamäki muistutti, että Suomen kilpailukyvyn hyvästä tasosta kertoo myös tuore yrittäjäbarometri. Muillakin kuin suuryrityksillä ja teknologiapuolella näyttää menevän varsin hyvin.

KTM:n ja Suomen Yrittäjien tuoreessa suhdannebarometrissä pienten ja keskisuurten yritysten valtaosa uskoo suhdanteiden paranevan tai pysyvän ennallaan. Samoin pienten ja keskisuurten yritysten henkilökunnan määrä näyttää olevan selvässä kasvussa.

- Eurooppalaisittain nopea ja jo pitkään jatkunut taloudellinen kasvu näyttää jo ylikuumenemisen merkkejä. Asuntojen hintojen nousu, jonkinasteinen pörssihuuma ja maailmantalouden riskit ovat olemassa, Ihamäki varoitteli.

- Siksi tässä suhdannetilanteessa on harjoitettava tiukkaa finanssipolitiikkaa. Hallitusohjelmassa sovittiin, että valtion menot jäädytetään reaalisesti vuoden 1999 talousarvion menotasolle.

Tämän lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sitoutuivat viime syksyä siihen, ettei valtiontaloudessa syntyviä automaattisia säästöjä, joita koituu muun muassa työllisyyden parantumisesta tai velan lyhennyksistä aiheutuvista korkomenojen pienentymisestä, käytetä menojen lisäämiseen.

Ihamäen mukaan hyvinä aikoina on luotava tilaa heikommille suhdanteille ja kestävälle hyvinvoinnille.
- Tasaista säästäväisyyttä on syytä jatkaa siksi, että kykenemme puolustamaan laadukkaita hyvinvointipalveluita ja oikeudenmukaisia tulonsiirtoja heikommissakin taloudellisissa oloissa.

Realismia löytyy Ihamäen mielestä vähiten opposition suunnalta.
- Keskustan talouspoliittinen oppi on entisensä: tiukkaa finanssipolitiikkaa mutta lisää menoja ja samalla veroja alas. Oppositioyhtälö on mahdoton.

- Keskusta onkin jo pidemmän aikaa ottanut sapattivapaata johdonmukaisesta ja vastuullisesta talouspoliittisesta ajattelusta, Ihamäki heitti.

Jakopolitiikkaan ei ole paluuta

Ihamäen mukaan viime aikoina on näkynyt huolestuttavia piirteitä poliittisessa keskustelussa.
- Tiukasta finanssipolitiikan ilmapiiristä ollaan siirtymässä takasin vanhan jakopolitiikan aikoihin.

- Hyvät suhdanteet sumentavat poliittista logiikkaa. Helposti jää havaitsematta, että valtion velanhoidon korkomenot ovat 25 miljardin luokkaa vuodessa. Jos lainaa lyhennetään miljardilla vuodessa se merkitsee noin 410 vuoden urakkaa.

- Suosittelen nopeampaa aikataulua, vai pitäisikö isäin pahat teot - velat - ulottaa peräti 14 polveen, Ihamäki maalaili raamatullisin sanankääntein.

Kokoomuksen mukaan tilanne edellyttää tiukan finanssipolitiikan jatkamista ja maltillisia tuloveron kevennyksiä.

- Muuttuvan yhteiskunnan ja muuttuvien ongelmien vaatimat lisäpanostukset löytyvät nykyisistä menokehyksistä. Kun johonkin suunnataan lisää voimavaroja suoritetaan säästötoimenpiteitä muualla, Ihamäki tiivisti.

Valtionyhtiöiden myyntituotot velanlyhennykseen

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti tukevansa selkeästi hallituksen esitystä budjettikehyksiksi vuosille 2001-2004.

- Ylijäämäisiä budjetteja tarvitaan velanlyhennykseen. Valtionyhtiöiden myyntitulot on myös pääsääntöisesti ohjattava velan lyhennyksiin. Tätä kautta saamme myös rakenteellista liikkumatilaa korkomenojen pienentyessä, Ihamäki sanoi.

- Liikkumanvarasta ja yksityistämistuloista löytyy rahoitusta hallituksen jo syksyllä kaavailemaan vaalikauden kattavaan tulevaisuuspanostukseen. Soneran myyntituloista osa voi olla tätä panostusta.

Työllisyyden parantumisen esteenä Kokoomus näkee mm. ankaran verokiilan eli veron osuuden työstä. Tämän vuoksi Kokoomus katsoo, että tuloverotuksen alentaminen on välttämätöntä.

- Hallituksen tuleekin pitää huoli siitä, että se ohjelmansa mukaisesti keventää työn verotusta vähintään 10-11 miljardin verran vaalikauden kuluessa. Haluamme muistuttaa siitä, että verokiilan kaventaminen voi olla myös yhdistelmä tuloveron ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiä, Ihamäki sanoi.

Huolta veropohjasta

Kokoomus ilmaisi huolensa myös tulevasta veropohjan kaventumisesta lähinnä EU-säännöksistä johtuen mm. alkoholi- ja autoveron osalta.

- On ilmeistä, ettei näiden osalta kyetä tulevaisuudessa ylläpitämään nykyisenkaltaista verotasoa. Eduskunnan on myös huomioitava tämä seikka arvioidessaan syksyllä menojen lisäksi myös tulojen pidemmän aikavälin kertymää, Ihamäki totesi.

Kokoomus kantaa myös huolta kuntien mahdollisuudesta huolehtia peruspalveluiden tuottamisesta.
- Hallitus teki kehysriihensä yhteydessä päätöksen, jolla kuntien tulopohjaa vahvistetaan vuonna 2001 1,2 miljardilla markalla ja seuraavana kahtena vuotena 600 miljoonalla kumpanakin vuonna.

- Poiketen aiemmasta linjastaan jopa Kuntaliitto on tällä kertaa tyytyväinen hallituksen linjauksiin kuntatalouden osalta. Kokonaisuutena kuntatalous kehittyy vakaasti. Huolestuttavaa sen sijaan on, että yksittäisten kuntien väliset erot ovat suuria, Ihamäki sanoi.

Kokoomus asettaa painopistetoiveita

Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoi paneutumista erityisesti rakenteellisen työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen, korkeakoulujen perusrahoituksen turvaamiseen, erikoissairaanhoidon ja siinä erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian riittäviin voimavaroihin ja infrastruktuuripanostusten riittävyyteen.

- Tulemme valtiovarainvaliokunnassa esittämään, että rakenteellisen työttömyyden syihin paneuduttaisiin tarkoin ja parantaa etenkin pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia palata työelämään.

- Talouden rakenteet, aktiivinen ja kannustava sosiaalipolitiikka sekä muut seikat ovat olleet esillä usean taloustieteilijän viime aikaisissa puheenvuoroissa. Heitä voisi kuulla asian tiimoilta laaja-alaisesti.

- Yhdymme hallituksen arvioon myös samanaikaisen pitkäaikaistyöttömyyden ja työvoimakapeikkojen synnystä. Tässä asiassa myös eduskunnalla voisi olla ladunavaajan rooli, Ihamäki sanoi.

Niinistö haluaa työttömyysturvan tarkasteluun

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö haluaa ottaa nykyisen työttömyysturvan ja lain soveltamisen tarkasteluun.

Niinistö viittasi eduskunnan keskustelussa tiistaina siihen, että suurista työttömyysluvuista huolimatta monilla aloilla on vaikeuksia saada työntekijöitä.

Hän mainitsi esimerkiksi työttömyysturvan keston sekä jo nyt lakiin kirjatun velvollisuuden ottaa vastaan tarjottua työtä.

Niinistön mielestä Suomessa tulisi vähintäänkin siirtyä noudattamaan lakia, joka lähtee siitä, että kolmen kuukauden kuluttua työtä on otettava myös oman ammattialan tai asuinalueen ulkopuolelta.

Niinistö kytki työttömiä koskevat toimet ns. tulevaisuuspakettiin, jota hallitus valmistelee vielä täksi kevääksi. Paketissa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta tutkimukseen, koulutukseen ja mahdollisesti joihinkin investointeihin.

- Meidän on erittäin vaikea lähteä panostamaan lämpimänä ellei peräti kuumana toimivaan talouteen, ellei samanaikaisesti huolehdita siitä, ettei työvoimaan synny pullonkauloja, Niinistö sanoi.

Hallituksen kaavailemasta tulevaisuuspaketista on tarkoitus sopia kevään lisäbudjetin yhteydessä. Pakettiin sisältyisi lisärahoitusta tutkimukseen, koulutukseen ja mahdollisesti joihinkin investointeihin.

Osittain rahoitus otettaisiin valtion osakkeiden myynnistä saatavista tuloista. Niinistö korosti, että kysymys voi olla vain kertaluonteisesta panostuksesta eikä uusien pysyvien menojen luomisesta.

Niinistön mukaan paketissa on kysymys pikemminkin jonkinlaisesta toimenpideohjelmasta, jossa hallitus pyrkisi hahmottamaan, mitä ylimääräistä voidaan vaalikauden aikana käyttää.

- Tuo ylimääräinen käyttö on suhteellisen suppea hallituksen näkemyksen mukaan. Kaikki muu pelivara, sikäli kuin sitä syntyy, käytettäisiin Niinistön mukaan valtion velkojen lyhentämiseen.

IA
21.3.2000

Politiikka -sivulle