Pienet jäsenmaat osin tyytymättömiä valmistelutapoihin
EU:n kriisinhallinta kohtasi vastatuulta
Euroopan unionin yhteisen kriisinhallinnan kehittäminen on kohdannut lievää vastatuulta, vaikka EU:n ulkoministerit hyväksyivätkin Lissabonin huippukokoukselle menevän raportin jatkotyön pohjaksi maanantaina. Suomen lisäksi ainakin Ruotsi ja Irlanti ovat olleet tyytymättömiä asioiden kiireiseen valmisteluun. Kokouslähteiden mukaan nurinan taustalla on se, että pienet liittoutumattomat maat pelkäävät suurten NATO-maiden sanelevan liikaa yhteistyön ehtoja.
Suomen ministerit katsovat ongelmaksi mm. puheenjohtajan taustapapereiden valmistelun. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) kertoi, että papereita on tuotettu kokouksia edeltävänä iltana eikä niitä ole ehditty käydä läpi kunnolla.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) totesi, että NATO:on kuulumattomat maat haluavat myös pitää huolen omista intresseistään.
- Unionin päätöksenteon itsenäisyyttä tulee riittävässä määrin kunnioittaa, mutta se ei sulje pois sen tyyppistä yhteistyötä mihin valmistelu perustuu, Tuomioja sanoi Brysselissä.
Tuomiojan mukaan myös siviilipuolen kriisinhallinta on jäänyt taka-alalle.
- Sen kehittäminen ja valmistelutyö ei ole kulkenut riittävän vauhdilla eteenpäin sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla, Tuomioaja totesi.
Tuomiojan mielestä tästä on osoituksena mm. tulvista kärsivän Mosambikin tilanne. Päätöstä siviilikriisinhallinnan komitean asettamisesta ei vielä kuitenkaan tehty, mutta useat jäsenmaat toivovat sen tapahtuvan ennen kesäkuun huippukokousta.
Ranskallakin omat intressit
Ranska on halunnut rajoittaa NATO:n kanssa luotavaa yhteistyötä lähinnä pääsihteerien tasolle. Tuoreet kriisinhallintaa koskevat luonnokset jättävätkin EU:n ja NATO:n väliset ristiinedustukset toistensa komiteoissa avoimeksi.
Ranskalaisten kannan taustalla on maan pyrkimys korostaa EU:n omaa puolustusta ja ottaa etäisyyttä amerikkalaisten pitkälti johtamaan NATO:on.
Aiemmissa luonnoksissa mm. kaavailtiin, että unionin turvallisuuspolitiikkaa johtava Javier Solana voisi osallistua NATO:n kokouksiin ja NATO:n pääsihteeri George Robertson vastaavasti EU:n kokouksiin. Puheenjohtaja Portugali odottaa pääsihteeritason kontaktien syventämistä jo ennen kesäkuun huippukokousta.
Lissabonin EU-huippukokouksessa keskustellaan tällä viikolla kriisinhallinnasta, mutta lopulliset päätökset on määrä tehdä vasta joulukuussa Nizzassa.
Helsingin huippukokouksessa viime joulukuussa EU-maiden johtajat sopivat luovansa nopean toiminnan joukot viimeistään vuoden 2003 loppuun mennessä. Joukot tulisi koota 60 päivässä ja ylläpitää ainakin vuosi. Nyt perustamisen takarajaa kiirehditään puolella vuodella.
EU:n sotilasasiantuntijat ovat myös todenneet, että 60 päivän aikaraja on tulkinnanvarainen. Joukot voisivat toimia myös Euroopan ulkopuolisissa kriiseissä.
Esillä oli myös ns. headline-goal eli joukkojen perustamiseen tähtäävä maakohtainen velvoite, josta on määrä sopia vuoden loppuun mennessä. Myös joukkojen siirtoon tarvittavien merivoimille valmistellaan kapasiteettitavoite.
Sotilaskomitea korkein elin
Valmistelun mukaan EU:n sotilaskomitea olisi EU:n korkein sotilaselin. Sen puheenjohtajalle on kaavailtu paljon vastuuta. Hän on kenraalitason henkilö, esimerkiksi entinen puolustusvoimien komentaja. Valinnasta vastaisivat jäsenmaiden puolustusvoimien komentajat.
Puheenjohtaja osallistuisi EU-komiteoiden ohella myös NATO:n sotilaskomitean kokouksiin, missä hänellä olisi oikeus olla mukana keskusteluissa. Sotilaskomitean puheenjohtaja olisi läsnä myös EU:n ministerikokouksissa, kun niissä käsitellään puolustusasioita.
Jotta EU:n ja NATO:n suhteissa vallitsisi avoimuus, osapuolten sotilaskomiteoiden puheenjohtajien tulisi voida osallistua toistensa kokouksiin, raportissa todetaan.
Mahdollisen kriisin aikana esikuntaan aiotaan sijoittaa 60-90 upseeria, millä halutaan halutaan varmistaa ympärivuorokautinen päivystys. Esikunnan tehtävänä on mm. tiedustelussa saatujen tietojen arviointi ja tilanteen tarkkailu, strateginen suunnittelu, joukkojen valmius ja hallinto.
STT-IA
20.3.2000
