Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

EKP nosti korkoja

Euroopan keskuspankki päätti torstaina nostaa keskeisiä ohjauskorkojaan neljännesprosenttiyksikön. Repo-korko nousee 3,5 prosenttiin aiemmasta 3,25 prosentista.

Talletuskorko nousee 4,5 prosenttiin, kun se aiemmin oli 4,25 prosenttia. Antolainauskorko on vastedes 2,5 prosenttia, kun se tähän saakka oli 2,25 prosenttia.

Korkoja käytetään keskuspankin ja liikepankkien välisessä rahaliikenteessä.

Valtion velka laski 67,4 miljardiin euroon

Valtion velka supistui tammikuussa 1,7 miljardia euroa eli noin 9,9 miljardia markkaa. Velka laski valtiovarainministeriön kuukausikatsauksen mukaan 67 369 miljoonaan euroon tammikuun lopussa. Markoissa laskettuna velka laski 400,6 miljardiin markkaan.

Valtion velasta kotimaan rahan määräistä oli 56 607 miljoonaa euroa ja valuuttamääräistä 10 762 miljoonaa euroa. Eurovelka supistui tammikuussa 1 375 miljoonaa euroa ja valuuttavelka 282 miljoonaa euroa.

Teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa 6,5 prosenttia

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 6,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Tuotannon kasvuvauhti on normalisoitunut joulukuun ennätyksellisestä 16 prosentista. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi tammikuussa vajaat 10 prosenttia, kun se joulukuussa kasvoi lähes 22 prosenttia.

Elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi tammikuussa lähes 18 prosenttia. Joulukuun kasvu oli runsaat 40 prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto väheni tammikuussa puolitoista prosenttia, kun se joulukuussa kasvoi vielä runsaat neljä prosenttia.

Kemianteollisuuden tuotanto lisääntyi tammikuussa runsaat yhdeksän prosenttia. Sen sijaan muu tehdasteollisuuden tuotanto laski vajaat kaksi prosenttia. Tuotannon väheneminen johtuu osin elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen 0,2 prosentin laskusta.

Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli tammikuussa käytössä 86 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli 95 prosenttia, metalliteollisuuden 88, kemianteollisuuden 80 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden 76.

Suomen teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa kausitasoitettuna 6,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Yhdysvalloissa tuotanto oli OECD:n kausitasoitettujen sarjojen mukaan 5,5 prosenttia edellisvuotista suurempi. Japanissa kasvu oli 6,7 ja Saksassa 3,9 prosenttia.

Inflaatio kiihtyi helmikuussa 2,7 prosenttiin

Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 2,7 prosenttia. Inflaatio nopeutui, sillä tammikuussa se oli 2,2 prosenttia.

Inflaatiota ylläpitivät edelleen erityisesti bensiinin ja kevyen polttoöljyn kallistuminen sekä asuntojen hintojen nousu. Edellisen kerran inflaatio oli samalla tasolla maaliskuussa 1993.

Bensiinin ja kevyen polttoöljyn kallistuminen lisäsi suoraan inflaatiota helmikuussa yhteensä 1,1 prosenttiyksikköä. Lisäksi polttoaineiden kallistuminen näkyi esimerkiksi lentomatkojen hinnoissa.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu kohotti inflaatiota puoli prosenttiyksikköä. Myös terveydenhuollon maksut nousivat ja ravintolapalvelut kallistuivat viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Kuluttajahintojen nousua hillitsi edelleen asuntolainojen korkojen lasku. Lisäksi matkapuhelut, sähkö sekä käytetyt autot halpenivat.

Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,7 prosenttia. Tämä johtui erityisesti polttoaineiden, vuokrien sekä vihannesten ja hedelmien kallistumisesta.

Myös valmismatkojen hinnat nousivat.

Suuret heilahtelut arkipäivää pörssissä

Lokakuussa 1987 pörssikurssit tippuivat Yhdysvalloissa 30 prosenttia kuudessa päivässä. Aikakirjoihin jäi elämään muisto "mustaksi maanantaiksi" nimitetystä pörssiromahduksesta.

Silloin, kun kurssit ropisevat rajusti alaspäin, sijoittajia hirvittää. Jälkikäteen romahdukset eivät näytä välttämättä erityisen dramaattisilta. Vuoden 1987 sukelluskin kurottiin umpeen kahdessa vuodessa.

- Nykypäivänä kurssit heiluvat pörssissä jo niin paljon, etteivät perinteiset mittarit kovin hyvin kerro, milloin on saavutettu niin sanottu bear market (pitkään jatkuva osakekurssien lasku), rahoituksen professori Matti Keloharju Helsingin kauppakorkeakoulusta toteaa.

Keloharju muistelee Helsingin pörssin tapahtumia vuoden 1995 lopussa. Tuolloin Nokian kurssi tippui syyskuusta joulukuuhun yli 50 prosenttia.

Jos tänään tapahtuisi vastaavaa, Helsingin pörssin yleisindeksi valahtaisi alaspäin noin 30 prosenttia Nokian suuren painoarvon vuoksi.

- Kukaan ei kuitenkaan puhu vuoden 1995 lopusta pörssiromahduksena. Kurssit saattavat heittelehtiä rajustikin, vaikka mitään maata mullistavaa ei tapahtuisi, Keloharju huomauttaa

EU-vertailu: Suomen talous huippukunnossa

Tilastojen mukaan Suomen budjettiylijäämä nousi viime vuonna 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samanaikaisesti valtionvelka laski 47,1 prosenttiin bkt:sta.

Koko euroalueen keskiarvo oli 1,2 prosentin budjettialijäämä ja 72,2 prosentin valtionvelka.

Suomen ja Luxemburgin lisäksi myös Irlannin ja Hollannin budjetti oli ylijäämäinen vuonna 1999. Sama päti myös Ruotsiin, Tanskaan ja Britanniaan, mutta ne eivät ole mukana talous- ja rahaliitto EMU:ssa.

Erityisesti Tanskan julkinen talous oli erittäin vahvassa kunnossa: budjettiylijäämä oli 3 prosenttia ja valtionvelka 52,6 prosenttia. Britanniassa budjettiylijäämä oli 1,2 prosenttia ja valtiovelka vain 46 prosenttia bkt:sta. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 1,9 prosenttia ja 65,5 prosenttia.

Muodollisesti ottaen Ruotsin velka ylittää EMU-vaatimukset, joiden mukaan velkaa saisi olla vain 60 prosenttia. Käytännössä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, kun suuntaus on selvästi laskeva.

Neljästä euroalueen ulkopuolisesta EU-maasta Kreikan julkinen talous on heikoimmassa kunnossa. Kreikka toivoo kuitenkin pääsevänsä vuonna 2001 EMU:n jäseneksi. Maan budjettialijäämä oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja valtionvelka 104,4 prosenttia.

Vaikka Kreikan luvut näyttävätkin huonoilta, ovat ne silti paremmat kuin EMU-maalla Italialla. Vuonna 1999 Italian budjettialijäämä oli 1,9 prosenttia ja valtionvelka 114,9 prosenttia.

Konkurssien määrä väheni edelleen viime vuonna

Eurooppalaisten yritysten konkurssit ovat keskimäärin vähentyneet vuodesta 1994 lähtien. Kehitys ei kuitenkaan ole yhtenäinen, sillä osassa Eurooppaa konkurssit ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Saksassa konkurssien määrä on kasvanut.

Tänä vuonna konkurssien odotetaan vähenevän edelleen. Viime vuonna Euroopassa ajautui konkurssiin 180 000 yritystä eli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän.

- Suurin osa näistä on pieniä ja keskisuuria kaupan- ja muiden palvelualojen yrityksiä, sanoo osastopäällikkö Pekka Salmivuori Suomen Asiakastieto Oy:stä. Vuodesta 1994 lähtien konkurssit ovat vähentyneet 12 prosenttia. Tuolloin konkursseja oli 206 000.

Tilastotiedot perustuvat eurooppalaisen yritystietoa tarjoavan järjestön keräämiin lukuihin 15 EU-maasta sekä Norjasta ja Sveitsistä.

Viime vuonna konkurssit vähenivät kymmenessä Euroopan maassa. Alankomaissa ja Ranskassa konkurssien määrä supistui eniten eli neljänneksen ja Ruotsissa 20 prosenttia.

Suomessa konkurssien määrä väheni jo seitsemäntenä perättäisenä vuonna, mutta aikaisempia vuosia verkkaisemmin. Vuonna 1998 suomalaisyritysten konkurssit supistuivat 13 prosenttia, mutta viime vuonna enää prosentin.

Vaikka konkurssien määrä on vähentynyt Ranskassa huomattavasti, siellä ja Britanniassa tehdään puolet EU-maissa rekisteröidyistä vararikoista. Tähän vaikuttavat sekä maiden talouden koko että lainsäädäntö.

EU:ssa kolmanneksi eniten konkursseja tapahtuu Saksassa, jossa niiden määrä on kasvanut vuodesta 1994 kaikkiaan 34 prosenttia. Salmivuoren mukaan tilastoista ei selviä, painottuvatko konkurssit Saksan itäisiin osiin.

Asiantuntijaryhmä: Pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisen yliopiston

Pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisen yliopiston turvaamaan tietotekniikkayritysten työvoiman saantia. Tähän tulokseen on tullut Espoon kaupunginjohtajan Marjatta Kokkosen johtama työryhmä.

Asiantuntijaryhmä on avustanut yliopistojen, korkeakoulujen ja niihin liittyvän yritystoiminnan koordinointityössä.

Työryhmän mielestä jopa 70 prosenttia tietotekniikkayritysten kasvusta uhkaa mennä ulkomaille, koska alalla ei ole tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa.

Korkeakouluista valmistuvien määrä ei likimainkaan riitä täyttämään kysyntää. Kansainvälisen yliopiston avulla Suomeen saataisiin nykyistä enemmän lahjakkaita ulkomaisia alan opiskelijoita. Hanke voitaisiin toteuttaa yhteistyössä jonkin arvostetun ulkomaisen yliopiston kanssa.

Vaihtotaseen ylijäämä 1,6 mrd tammikuussa

Vaihtotaseen ylijäämä nousi maanantaina julkistetun maksutasetilaston mukaan tammikuussa 1,6 miljardiin markkaan.

Vastaavaan aikaan vuosi sitten ylijäämä oli 1,0 miljardia markkaa. Kahdentoista kuukauden vaihtotaseen ylijäämä nousi tammikuussa 37,8 miljardista markasta 38,5 miljardiin markkaan.

Maksutasetilaston mukainen kauppataseen ylijäämä oli tammikuussa 5,6 miljardia markkaa. Juokseva kahdentoista kuukauden ylijäämä nousi 65,2 miljardista markasta 66,1 miljardiin markkaan. Palvelukaupan alijäämä oli tammikuussa 0,7 miljardia. Vuositasolla alijäämä pysyi 5,7 miljardina markkana.

Suomen ulkomainen nettovelka nousi tammikuun lopussa 1 279 miljardiin markkaan, kun se joulukuun lopussa oli 1 261 miljardia markkaa. Ilman oman pääoman ehtoisia eriä ulkomainen nettovelka laski tammikuussa 106 miljardista markasta 99 miljardiin markkaan.

Pääomanliikkeet olivat lähes tasapainossa tammikuussa. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille olivat 4,2 miljardia markkaa ja ulkomailta Suomeen 29,7 miljardia markkaa. Arvopaperisijoituksina pääomaa vietiin nettomääräisesti 36,7 miljardia markkaa. Arvopaperisaamiset Suomeen kasvoivat 21,7 miljardia markkaa ja samalla velat pienenivät 15,0 miljardia markkaa.

Suorien sijoitusten ja arvopaperisijoitusten poikkeukselliseen suuruuteen vaikuttivat Merita-Nordbanken-ryhmän osakesarjojen yhdistäminen ja samassa yhteydessä tehdyt omistusjärjestelyt. Niillä ei kuitenkaan ollut nettovaikutusta rahoitustaseeseen. Muina sijoituksina pääomaa tuotiin tammikuussa nettomääräisesti 12,4 miljardia markkaa.

Ulkomailta palasi maksutasetilaston mukaan tammikuussa Suomeen osakkeita 7,0 miljardin markan arvosta. Ilman Merita-Nordbankenin omistusjärjestelyjä osakkeiden myynnit ulkomaille ja ostot Suomeen olivat keskuspankin arvion mukaan suurin piirtein tasapainossa tai hieman ylijäämäiset.

Suomesta myytiin tammikuussa osakkeita ulkomaille 54,7 miljardilla markalla. Takaisin Suomeen osakkeita palasi maksutasetilaston mukaan 61,5 miljardin markan arvosta. Merita-Nordbankenin järjestelyjen vaikutus osakkeiden myynteihin oli 27 miljardin luokkaa ja ostoihin parinkymmenen miljardin luokkaa.

Koonnut: VT
17.3.2000

Talous-sivulle