Tiukka menopolitiikka jatkuu
Valtion menot pysyvät lähivuosina tiukoissa linjoissa. Hallitus korostaa tiistaina eduskunnalle annettavassa määrärahakehyksiä käsittelevässä tiedonannossa, että tavoitteena on jatkaa vakaan kehityksen ja johdonmukaisen rakennemuutoksen talouspolitiikkaa.Finanssipolitiikka on tässä keskeisessä asemassa, ja euroympäristössä siihen kohdistuu suuria vaatimuksia.
Hallitus kirjaa tiedonannossa neljä tärkeää perustetta sille, että finanssipolitiikan linjan tulee lähivuosina jatkua tiukkana.
Hallituksen mukaan on varmistettava vakaan kasvun jatkuminen ilman uusia tasapainottomuuksia, on varauduttava eläkemenojen tulevaan kasvuun, on luotava edellytyksiä hallitusohjelman mukaisten verokevennysten toteuttamiselle ja on turvattava talouspolitiikan riittävä liikkumavara myös suhdannekehityksen muuttuessa epäsuotuisammaksi.
Valtioneuvosto sopi tiedonannon sisällöstä torstaina samassa yhteydessä, kun se päätti määrärahakehyksistä vuosille 2001-2004. Tekstiä viimeisteltiin aivan viime hetkiin asti. Viittaus talouspolitiikan riittävään liikkumavaraan tuli mukaan lisäyksenä.
Ongelmat esille pitkällä aikavälillä
Hallituksen mielestä talouden tasapainoisen kehityksen turvaaminen lepää nykyoloissa finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan varassa, koska korkokehitys määräytyy euroalueen keskimääräisen kehityksen perusteella.
Yhteisen rahan vuoksi ei synny vastavaikutusta talouden ylikuumentuessa, koska korot eivät reagoi kehitykseen. Siksi tilanne ei kärjisty samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten.
Hallitus varoittaa, että ongelmat tulevat näkyviin vasta pitkällä aikavälillä, kun liian alhainen työllisyysaste ja liian korkea veroaste uhkaavat syöstä talouden negatiiviseen kierteeseen.
Määrärahakehyksistä päätettiin asiallisesti jo viime viikolla. Luvut ovat jonkin verran tarkentuneet, mutta mitään varsinaisia muutoksia kehyksiin ei enää tullut.
Valtion menot ovat ensi vuonna 193,8 miljardia markkaa, seuraavana vuonna 194,4 miljardia markkaa, sitä seuraavana vuonna 194,7 miljardia markkaa ja jakson viimeisenä vuotena 193,1 miljardia markkaa. Luvut on laskettu ensi vuoden hintatasossa.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) esittelee tiedonannon eduskunnalle ensi tiistaina. Tiedonantomenettelyn katsotaan merkitsevän sitä, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sidotaan jo ennalta budjettiin.
Tiedonannon taustalla ovat viime syksyn tapahtumat. Eduskunnassa muutaman sadan miljoonan lisämenopaketti jouduttiin kattamaan uusilla säästötoimilla.
Niinistö ei kuitenkaan myönnä, että tiedonanto olisi mikään uhkavaatimus. Päinvastoin hänen mielestään tiedonannolla haetaan eduskunnan tukea sille, että sekä vastataan nykyhetken suhdannetilanteeseen että rakennetaan valmiuksia vastata suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin tulevaisuudessa.
STT-MH
17.3.2000
