Tytöt pärjäävät poikia paremmin
Koululaisten äidinkielten ja englannin oppimisessa alueellisia eroja
Opetushallitus on teettänyt arvioinnit peruskoululaisten oppimistuloksista äidinkielissä sekä englannissa. Raportin mukaan erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää Lapin koulujen äidinkielen opetukseen.Peruskoulun oppimistulosten viimekeväinen arviointi osoitti Pohjois-Suomen koululaisten lukemisen ja kirjoittamisen taidot muita heikommiksi. Parhaiten äidinkielessä pärjäävät itä-suomalaiset tytöt. Tytöt menestyivät muutenkin selvästi poikia paremmin.
Tyttöjen ja poikien erot näkyivät kummankin kotimaisen kielen kohdalla eli niin suomea kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien joukossa tytöt menestyivät paremmin. Ruotsia äidinkielenään puhuvien joukossa ei alueellisia eroja merkittävästi esiintynyt.
Arvioinnissa erot olivat varsin lieviä, mutta siitä huolimatta tilanteeseen puuttumista pidetään tarpeellisena.
Äidinkielen opiskelun jaksottaisuus vaikuttaa oppimistuloksiin. Jaksoittain opiskelleet yhdeksäsluokkalaiset menestyivät keskimäärin heikommin kuin oppilaat, joiden lukujärjestyksessä äidinkieltä on tasaisesti ympäri vuoden.
Lisäksi kouluun hankitun kirjallisuuden määrällä on raportin mukaan vaikutusta oppimistuloksiin.
Viime keväänä suoritetussa oppimisarvioinnissa selvitettiin myös peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten englannin taitoja. Alueelliset väliset erot havaittiin melko suuriksi. Englannin osaaminen oli niinikään heikointa pohjoisessa.
Parhaat oppimistulokset saavutettiin Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Tytöt osasivat myös englantia poikia paremmin.
Lukutaito ei niin hyvä kuin uskotaan
Maan eri osissa tehdyissä oppimistulosten arviointien yli 5000 oppilaan otoksen mukaan äidinkielen taidot olivat melko hyviä ja englannin taidot tyydyttäviä.
Ruotsinkielisten ja suomenkielisten oppilaiden äidinkielen taidoissa ei löytynyt suuria eroja. Sen sijaan englantia ruotsinkieliset näyttävät sen sijaan oppivan suomenkielisiä tehokkaammin.
Alue-erojen lisäksi äidinkielen oppimisessa huomiota kiinnittyy myös ammattioppiin aikovien poikien luku- ja kirjoitustaitoon, joka ei ollut keskimäärin edes tyydyttävä.
Raportin mukaan peruskoululaisten lukutaito ei yleensäkään ollut aivan niin erinomainen kuin ehkä uskotaan. Lisäksi arvioitsijoiden mukaan on tarpeellista pohtia luku- ja kirjoitustaidon perustan vahvistamista 5. ja 6. luokalta alkaen, jotta yläluokilla päästäisiin nykyistä tehokkaampaan työhön.
Arvioinnissa käytetyss kokeessa ymmärrettiin parhaiten kertovia tekstejä, heikoimmin argumentoivaa asiatekstiä. Tiedonhaku osoittautui helmpommaksi kuin päättely ja arviointi tekstin perusteella. Kirjoituskokeessa ongelmia aiheuttivat yhdyssanat ja välimerkit.
Englannin kielessä koululaisilta puhe luistaa ja teksti ymmärretään. Vaikeimpia osa-alueita ovat kuullun ymmärtäminen sekä oman tekstin tuottaminen.
Suomi mukana OECD:n monivuotisessa arvioinnissa
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on käynnistänyt kansainvälisen oppimistulosten arvioinnin, PISA:n (Programme for International Student Assessment).
Vuoteen 2008 saakka jatkuvassa PISA:ssa arvioidaan lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteellisen opetuksen perillemenoa. Myös näitä osa-alueita yhdistäviä ajattelutaitoja, tietoja ja valmiuksia arvioidaan.
Arviointi tuottaa erilaisia indikaattoreita, jotka on luokiteltu kolmeen ryhmään.
Perusindikaattorit kuvaavat tietojen, taitojen ja valmiuksien perustasoa, kehysindikaattorit kuvaavat osaamisen yhteyksiä taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja koulutuksellisiin taustatekijöihin sekä muutosindikaattorit rakentuvat vuosien aikana, kun arviointeja toistetaan.
Arvioinnin tuloksia julkaistaan kolmen vuoden välein.
PISA antaa tilaisuuden verrata koulutusjärjestelmän tuloksellisuutta muiden maiden saavutuksiin. Lisäksi projekti antaa välineitä kansallisen arvioinnin laadun kohottamiselle. Vertailujen avulla voidaan kehittää opiskelumenetelmiä, koulujen oppimisympäristöjä, voimavarojen jakoa sekä koko koulutusjärjestelmää.
PISA:n ensimmäiseen vaiheeseen osallistuu 34 maata. Suomesta mukana on 5 000 oppilasta 150 koulusta.
VT
17.3.2000
