Tuntuvaa notkahdusta odoteltu vuosikaudet
Uusi talous yllättänyt pörssikehityksen ennustajat
Osakkeisiin sijoittaneilla on edessään kovat ajat, jos amerikkalaista pörssiasiantuntijaa Bill McLarenia on uskominen.
McLaren ennusti pari viikkoa sitten, että New Yorkin pörssissä koetaan maaliskuun aikana tuntuva kurssipudotus.
McLarenin julkistettua ennustuksensa toimittajat kiirehtivät muistuttamaan, että sama mies osasi aikanaan ennakoida myös vuoden 1987 pörssiromahduksen.
Pörssin ylikierroksilla pelottelusta on tullut viime vuosina tuttu ilmiö. Etenkin Yhdysvalloissa osakekurssien on monet kerrat povattu rytisevän alaspäin, mutta ennätykselliselle nousulle ei ole vain tullut loppua.
- Jo vuonna 1994 akateemisissa piireissä pidettiin osakkeita ylihinnoiteltuina. Tuolloin kukaan ei voinut nähdä, kuinka paljon Internet ja langaton viestintä mullistavat maailmaa, huomauttaa rahoituksen professori Matti Keloharju Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Ilman uutta taloutta ja sen synnyttämiä tulevaisuuden odotuksia kurssikehitystä olisikin vaikea perustella. Yhdysvalloissa teknologiapörssi Nasdaq on noussut 1990-luvun alusta yli 1 200 prosenttia. Näin rivakasti kurssit eivät harpanneet edes suurta pörssiromahdusta edeltäneinä 1920-luvun hulluina vuosina.
Vanhat mittarit eivät päde
Monet uhkakuvia maalailleet ovat kurssinousun jatkuessa joutuneet katumaan sanojaan. Epäonnisimmat sijoitusasiantuntijat ovat jopa joutuneet vaihtamaan työtä, koska ovat neuvoneet asiakkaitaan siirtämään rahansa osakkeista joukkovelkakirjoihin ennen rysähdystä, jota ei sitten ole tullutkaan.
Saattaa tuntua oudolta, että arvovaltaisetkin asiantuntijat näyttävät sohivan tyhjää ennakoidessaan vaaran merkkejä pörssissä. Kyse on lähinnä siitä, että monet sellaiset seikat, jotka ennen kertoivat alkavasta luisusta, ovat viime vuosina johtaneet aivan muuhun.
- Osakekurssien laskua ennakoivat kommentit ovat perustuneet historiasta hankittuihin kokemuksiin ja virheellisiin käsityksiin tulevasta, Keloharju sanoo.
Hänen mukaansa uuden talouden oloissa sijoittajat eivät arvioi osakkeita menneisyyden, vaan tulevaisuuden perusteella. Niinpä vanhat mittarit, joissa osakekurssi suhteutetaan esimerkiksi yrityksen voittoihin tai osinkoihin, ovat menettäneet merkitystään.
- Esimerkiksi Nokian ja Soneran markkina-arvosta runsaat 90 prosenttia muodostuu yli viiden vuoden päähän sijoittuvista tulosodotuksista. Näin siitäkin huolimatta, että aiempien kokemusten perusteella yli viiden vuoden päähän ei voi ennustaa, Keloharju selvittää.
Pörssissä lyödään vetoa tulevasta
Keloharjun mukaan uuden talouden yrityksiä varten on kehitelty uudenlaisia arvon mittareita. Jotkut sijoittajat esimerkiksi arvioivat yrityksen pörssiarvoa suhteessa siihen, kuinka moni ihminen klikkaa yrityksen kotisivua.
- Se tosin on selvää, että ennen pitkää uusi talous kypsyy vanhaksi taloudeksi. Ja silloin perinteiset analyysimenetelmät ovat taas käyttökelpoisia, Keloharju vakuuttaa.
Tekniset mittarit eivät ole ainoa tapa arvioida osakekursseja. Yksi mahdollisuus on havainnoida, minkälaiset sijoittajat pörssissä toimivat ja minkälaisin lähtökohdin.
Yhdysvalloissa erääksi syyksi teknologiaosakkeiden huimalle menestykselle on tarjottu tavallisten piensijoittajien ahneutta. Pikavoittojen sokaisema kansa ei hätkähdä taivaita hipovia osakekursseja samalla tavalla kuin harkitsevat ammattilaiset.
- Tässä lienee perää. Olettaisin, että suuri osa pörssissä toimivista sijoittajista on melkoisen kokemattomia. Tällaiset ihmiset saattavat heiluttaa kurssitasoa hurjastikin, Keloharju uskoo.
Odotusten varaan rakentuva pörssinousu on Keloharjun mukaan riskialtis ympäristö. Hän korostaa, että rivakka nousu sisältää aina mahdollisuuden rivakasta laskusta. Se, että viime vuosina ennusteet pörssiromahduksesta ovat rauenneet tyhjiin, ei takaa ikuista autuutta.
- Sijoittajat tavallaan lyövät pörssissä vetoa siitä, paljonko maailma muuttuu. Ne, jota uskovat uuteen talouteen kuin vuoreen, ostavat osakkeita ja ne, jotka suhtautuvat siihen maltillisemmin, myyvät niitä. Pienetkin seikat saattavat heiluttaa kursseja voimakkaasti, Keloharju varoittaa.
STT-MH
17.3.2000
