Psyykenlääkkeen teho riippuu potilaan temperamentista

Professori Robert Cloninger Washington Universitystä St. Louisista on kehittänyt menetelmän, jonka avulla voidaan ennustaa, millainen potilas hyötyy mistäkin lääkkeestä.

- Temperamenttikyselyä on kokeiltu pienimuotoisesti yhdysvaltalaisilla klinikoilla. Uskoisin, että lähitulevaisuudessa sitä alettaisiin käyttää laajemmin Yhdysvalloissa, kenties myös Suomessa, Cloninger sanoi.

Cloninger puhui Psykiatriyhdistyksen koulutuspäivillä Helsingissä torstaina. Uudet masennuslääkkeet auttavat Cloningerin mukaan erityisen hyvin tunteellisia ihmisiä, joiden on vaikea käyttää ei-sanaa.

Lääkkeet eivät liioin vaikuta yhtä nopeasti kaikkiin potilaisiin.
- Joku potilas havaitsee lääkkeen hyödyn ehkä jo muutaman päivän kuluttua. Osa potilaista hyötyy samasta lääkkeestä vasta 3-6 viikon kuluttua. Optimistiset potilaat huomaavat lääkkeen myönteisen vaikutuksen pessimistejä nopeammin.

Cloninger tunnetaan myös psyykkisten häiriöiden geneettisen taustan tutkijana. Antisosiaalisella persoonallisuushäiriölläkin on kuten esimerkiksi skitsofreniallakin tietty geneettinen tausta.

Persoonallisuushäiriöiset eivät pidä itseään sairaina, eikä heidän lääkitsemisensä kiinnosta lääketeollisuuttakaan.
- Kyse on pienestä marginaalista, joka usein on pakkolaitoksessa, Cloninger luonnehti.

Lääketehtaita kiinnostavat maksukykyiset anorektikot ja liikalihavat, professori Matti Virkkunen Helsingin yliopistosairaalasta HYKS:sta jatkoi Cloningerin ajatusta.

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö johtaa varsin usein vankilaan. Siitä kärsivät eivät kykene hallitsemaan impulsiivista käyttäytymistään ja aggressiivisuuttaan.

Tämä ryhmä hyötyisi anti-impulsiivilääkkeistä, joita on jonkin verran kokeiltu. Tulevaisuudessa varmaan kehitetään tämän tyyppistä lääkehoitoa väkivaltarikoksista tuomituille.

Masennuslääkkeitä yhä liian vähän

Yhdysvalloissa ihmiset eivät karta mielialalääkkeiden käyttöä. Prozacia ja muita mielialalääkkeitä käytetään estoitta.

Suomessa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina valtavasti. Professori Raimo K.R. Salokangas katsoo kuitenkin, että kaikki masentuneet eivät vieläkään turvaudu lääkkeisiin.

- En näe ylihoitamista ongelmana. Pikemmin meillä vielä alihoidetaan depressiota. Päiväannokset ovat edelleen huomattavasti alle sen määrän, mitä väestön kliininen depressiivisyys osoittaa.

Salokangas vertasi masennuksen hoitoa verenpainetaudin hoitoon. Kenellekään ei tulisi mieleen jättää verenpainetaudin lääkintää heti, kun potilaan verenpaine on ensi kerran normaali. Nykytiedon valossa masennusta hoidettiin ennen taitamattomasti, kun lääkintä lopetettiin heti potilaan tunnettua itsensä terveeksi.

- Yli puolet depressioista on sellaisia, joissa on suhteellisen tiheästi toistuvia jaksoja. Jos lääkitys pidetään 8-12 kuukauden ajan ensimmäisellä masennuskerralla, pystytään ehkäisemään uusia depressiojaksoja.

Salokangas sanoi, että masennuslääkkeiden pitkäaikainen käyttö on turvallista, sillä lääkkeillä on huomattavasti entistä vähemmän sivuvaikutuksia.

STT-MH
17.3.2000

Ajassa -sivulle