Miljoonasakko voi rapsahtaa äveriäälle jo pienestä ylinopeudesta
Ylinopeussakkojen määräytymisen oikeudenmukaisuudesta on jo herännyt epäilyksiä. Esimerkiksi miljoonan markan maksumääräys ei nykyisen sakotuskäytännön mukaan ole mikään mahdottomuus, jos tutkaan erehtyy sakkonopeudella huristelemaan vaikkapa suuria osakekauppoja tehnyt monimiljonääriliikemies.
- Palkkatuloon nähden uusi sakotusjärjestelmä kohtelee ihmisiä tasapuolisesti. Mutta jos ajatellaan, onko liikennerikkomuksesta esimerkiksi kymmenien tuhansien markkojen sakko oikein, siitä voidaan keskustella, liikkuvan poliisin Oulun yksikön päällikkö Jarmo Rintanen pohdiskelee.
Hän muistuttaa, että monasti "me köyhemmät ihmiset hirvittelemme" uutisia suurista ylinopeussakoista. Rikkaan kukkarossa tuo samainen summa tuskin kuitenkaan tuntuu yhtä pahalta.
Rintanen ottaa esimerkin Oulun liikkuvan poliisin kirjoittamasta ennätyssakosta, joka on noin 30 000 markkaa. Sen saanut liikemies ei kuitenkaan käynyt asiaa sen kummemmin itkemään. Juuri tästä nykyisessä sakotusjärjestelmässä on kyse: sakko määräytyy ihmisen tulojen ja maksukyvyn mukaan.
Kännykkä kertoo tuloista totuuden
Itse asiassa ihmisen maksukyky on otettu huomioon vanhassakin sakotusjärjestelmässä. Mutta nyt kun tieto ansioista ja pääomatuloista saadaan poliisin kännykkään suoraan verottajan tiedoista, sakotettavalle ei enää jää mahdollisuutta kieroiluun.
Sakko määräytyy tuoreimman vahvistetun verotiedon mukaan. Jos tulot ovat sen jälkeen oleellisesti muuttuneet suuntaan tai toiseen, siitä on syytä ilmoittaa jo sakkoa kirjoittavalle poliisille. Yleistyneet uutiset huikeista sakoista johtuvat pitkälti siitä, että Suomenkin maanteillä huristaa takavuosia enemmän myös monimiljonäärejä.
Poliisin tutkaan ajavat tietävät melkoista rahapottia valtion pussiin. Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan valtio sai tieliikennelain perusteella määrättyjä sakkorahoja vuonna 1998 noin 160 miljoonaa markkaa. Kun tilastot uuden sakotusjärjestelmän vaikutuksista aikanaan valmistuvat, summan uskotaan paisuneen melkoisesti.
Sakkokatto olisi mielivaltaisuutta
Moni suurituloinen haikailee sakkokaton perään. Sen tarpeellisuudesta keskusteltiinkin eduskunnassa silloin, kun uutta sakkojärjestelmää valmisteltiin. Katon asettamista pidettiin kuitenkin mahdottomana.
- Se olisi jouduttu asettamaan mielivaltaisesti. Ei ole mitään keinoa ratkaista, missä oikea katon kohta on, lainsäädäntöneuvos Jarmo Littunen oikeusministeriöstä sanoo.
Hänen mukaansa sakkojärjestelmän tekee tarkoituksenmukaiseksi se, että vaikka suurituloisella sakko on iso, hänellä on myös suuri maksukyky. Ongelmiakin Littunen tuntee ilmassa. Hän uskoo kansalaisten olevan vaikea ymmärtää, miten ylinopeus voi koskaan olla suuren sakon arvoinen.
Päiväsakkojärjestelmässä on kyse yhdenvertaisuudesta, mutta siinä on myös kriminaalipoliittinen näkökulma: pieni sakko ei hillitse suurituloisen kaasujalkaa.
Oikeusministeriössä seurataan uuden sakotusjärjestelmän toimivuutta ja samalla verrataan sitä vanhaan malliin. Mahdollisesti poikivista sakotuskäytännön muutostarpeista ei ole kuitenkaan luvassa tietoja ainakaan ennen syksyä.
STT-MH
17.3.2000
