Siirtoväki pani pyörät pyörimään maaseudulla
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomeen evakuoidut karjalaiset
ovat vaikuttaneet
suomalaiseen elämään voimakkaasti monella tasolla,
sanoo Tampereen yliopiston
Suomen historian dosentti Silvo Hietanen.
- Evakot toivat väestöllisen piristysruiskeen moniin jo keloutuneisiin kuntiin. Maattoman väestön jälkeläiset olivat muuttaneet maalta kaupunkeihin jo ennen sotia. Ilman evakkoja maaseutu olisi autioitunut paljon nykyistä nopeammin. Siirtoväki pisti pyörät uudelleen pyörimään. Karjalainen heimo toi oman lisänsä myös yhteiskunnalliseen toimintailmastoon.
- Karjalaisten tulo vahvasti ryhmätietoisena joukkona on vaikuttanut joka puolella.
Hietanen arvioi, että karjalaisten vaikutus evakkoina on ollut suurempi, kuin mitä se olisi ollut, jos karjalaiset olisivat eläneet suomalaisina omilla asuinseuduillaan.
Dosentti Hietanen esitelmöi evakkojen historiasta Seinäjoella viime sunnuntaina päättyneillä Talvisotamessuilla.
Suomen siirtoväen ääni kuului
Talvi- ja jatkosodan aikana rajaseuduilta evakuoitiin noin 420 000 ihmistä. Siirtoväen lopullinen asuttaminen tapahtui toukokuussa 1945 annetun maanhankintalain perusteella. Laissa oli otettu huomioon siirtolaisten oma halu asettua Etelä-Suomeen.
Suomessa siirtoväki oli huomattavasti paremmassa asemassa kuin esimerkiksi Saksassa, korostaa Hietanen.
- Saksassa siirtoväkeä ei koskaan asutettu yhteiskunnan toimin. Ihmiset asuivat pakolaisleireillä ja vasta 1950-luvun taloudellinen nousu imaisi nämä Saksan "ensimmäiset vierastyöläiset" mukaan nopeasti kasvavaan teollisuuteen.
Suomen tilannetta selittää Hietasen mukaan se, että suomalainen poliittinen järjestelmä ei pirstoutunut sotien vaikutuksesta samalla tavalla kuin Saksan.
Vakiintuneessa kansanvaltaisessa järjestelmässä karjalaiset saivat äänensä kuuluville ryhmittäytymällä yhtenäisesti Karjalan liiton riveihin. Suurin osa karjalaisista kannatti maalaisliittoa tai sosiaalidemokraatteja.
- Karjalan liitosta tuli vahva etujärjestö, joka pystyi ajamaan siirtoväen asiaa alusta lähtien. Suomen poliittinen järjestelmä ei olisi kestänyt sitä, että kahden keskeisimmän puolueen kannattajista suuri osa olisi ollut pakolaisleirillä, sanoo Hietanen.
Siirtoväki pysynyt sijoitusseuduillaan
Hietasen vuonna 1980 tekemän selvityksen mukaan siirtoväki on pysynyt vakaasti alueilla, joihin heidät alun perin asutettiin.
- Esimerkiksi Lahden ympäristössä näkyy vieläkin selvästi, että siirtoväkeä asutettiin eniten juuri sinne. Vaikka alueelle on myöhemmin ollut voimakasta muuttoliikettä eri puolilta maata, noin 7 prosenttia asukkaista on edelleen taustaltaan karjalaisia.
- Ei löydy oikeastaan ollenkaan alkuperäisiä sijoitusalueita, joilta karjalaiset olisivat kokonaan muuttaneet pois, Hietanen kertoo.
STT-VT
17.3.2000
