Viron turvallisuusvaihtoehdoista keskustellaan
Puolueettomuus voisi hyvin palvella Viron turvallisuusetuja nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, sanoo Tallinnan Euroyliopiston vararehtori professori Peeter Vares. Viro näyttää kuitenkin olevan matkalla NATO:on.Vares esitteli tuoretta tutkimusta Estonia and the European Union - In Search of Security Helsingissä torstaina pidetyssä seminaarissa, jonka järjestäjänä oli Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE).
Viron parlamentti päätti toukokuussa 1996 yksimielisesti perustaa maan puolustusstrategian liittymiselle sotilasliitto NATO:on ja Länsi-Euroopan unioniin.
Puolueettomuus ei juuri kiinnostanut Viroa Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa. Yhtenä pääsyynä oli, ettei Viron vuoden 1938 laki puolueettomuudesta auttanut maata pysyttelemään syrjässä Saksan ja Neuvostoliiton selkkauksesta.
Jos kuitenkin linjaksi olisi 1990-luvun alussa valittu puolueettomuus, Viron poliittinen johto olisi Vareksen mukaan - suurella vaivalla ja ajattelutyöllä - joutunut kehittämään ja myöhemmin säilyttämään realistiset ja tasapainoiset suhteet koko kansainväliseen yhteisöön.
Venäjän-suhteissa tämä olisi edellyttänyt suurta joustavuutta ja laajaa liikkumavaraa, sitä, että "menneiden annettaisiin olla menneitä".
Tällainen politiikka olisi voinut tehdä Virosta portin idän ja lännen välillä, mitä kansainvälinen yhteisö, myös uusi demokratisoituva Venäjä, itse asiassa odottivat Virolta, Vares jatkaa.
Perinteinen Venäjä-kielteisyys ja pelko pääsivät kuitenkin vallalle ja niinpä Viron poliitikot päättivät perustaa maan turvallisuuden ensisijaisesti NATO:on.
EU-vaihtoehdosta ei vielä todellista keskustelua
Virossa ei ole vielä syntynyt todellista keskustelua EU:sta turvallisuusvaihtoehtona. Virolaisten enemmistö ei alkuhuuman mentyä jaa johtonsa intoa liittyä EU:hun.
He ovat jo saaneet tuntumaa Brysselin byrokratiaan, joka on joissakin tapauksessa tiukempaa kuin neuvostobyrokratia. Varsinkin suurissa toimeentulovaikeuksissa oleva maaseutuväestö vastustaa EU-jäsenyyttä.
Viron poliitikot uskovat kuitenkin, että myös EU:n täysjäsen on pienemmässä vaarassa joutua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, vaikkei EU:lla ei ole riittäviä sotilaallisia mekanismeja turvallisuuden takaamiseksi.
Virolla on myös takataskussaan turvallisuutta lisäävä erityisstrategia: liittyminen mahdollisimman moneen koko Euroopan käsittävään järjestöön, Vares kertoo.
Vares viittaa myös ulkoministeri Toomas Hendrik Ilveksen puheeseen, jonka mukaan Viron on jo valmistauduttava määrittämään roolinsa uuden yhdentyneen Euroopan Pohjoisessa ulottuvuudessa. Hän toteaa, että Viron rooli EU:ssa tulee perustumaan Suomen aloitteeseen Pohjoisesta ulottuvuudesta.
Tallinnan Euroyliopiston julkaisemassa tutkimuksessa esittelee kaikkiaan kolmetoista tutkijaa käsityksiään Viron turvallisuudesta.
STT-MH
17.3.2000
