Berliiniin kaavailtu muistomerkki herättää yhä ristiriitaisia tunteita

Saksa vietti juutalaisten kansanmurhan vuosipäivää

Saksan entinen presidentti Roman Herzog julisti tammikuun 27. päivän juutalaisvainojen muistopäiväksi neljä vuotta sitten. Se on sama päivä, jona neuvostoliittolaiset joukot vapauttivat Auschwitz-Birkenaun kuolemanleirin vuonna 1945.

Nykyinen presidentti Johannes Rau ja liittokansleri Gerhard Schröder osallistuivat tilaisuuteen, jossa Brandenburgin portin lähellä oleva maa-alue virallisesti omistettiin vainoissa murhattujen muistomerkille.

Saksalaisten on kuitenkin yhä edelleen vaikea tehdä tiliä menneisyytensä kanssa. Tästä on osoituksena kymmenen vuotta kestänyt kiista siitä, tarvitaanko muistomerkkiä ylipäätään ja millainen sen pitäisi olla.

Monet ovat myös sitä mieltä, ettei mikään muistomerkki voi tuoda riittävästi esiin uhrien kärsimyksiä. Parlamentti päätti viimein vuonna 1998 toteuttaa muistomerkin amerikkalaisen arkkitehdin Peter Eisenmanin suunnitelman pohjalta.

Kahden jalkapallokentän kokoiselle alueelle on määrä rakentaa hautausmaata muistuttava muistomerkki, jolla on vieri vieressä noin 2 700 hautakiven näköistä betonipilaria.

Sen sijaan vieläkään ei tiedetä, minkälainen alueelle kaavaillusta näyttelykeskuksesta tulee. Lisäksi maa-alueen omistuksesta on syntynyt kiistaa. Rakentaminen päässee käyntiin aikaisintaan ensi vuonna.

Berliinin kaupunginjohtaja Eberhard Diepgen, joka pitää muistomerkin pystyttämistä kaupungin keskustaan epäsopivana, oli ilmoittanut jäävänsä pois torstain seremonioista.

Elie Wiesel puhui Reichstagissa

Auschwitzin ja Buchenwaldin kauhuista selvinnyt kirjailija Elie Wiesel piti koskettavan puheen Saksan parlamentille, joka toimii jälleen vanhan Reichstagin rakennuksessa Berliinissä.

Wiesel vetosi saksalaisiin, etteivät nämä unohtaisi historiaansa.
- Auschwitz tulee aina säilymään osana teidän historiaanne, Wiesel sanoi.

Hän vakuutti kuitenkin, ettei hän usko kollektiiviseen syyllisyyteen.
- Vain syylliset ovat syyllisiä. Murhaajien lapset eivät ole murhaajia vaan näiden lapsia, Wiesel sanoi.

Wiesel aloitti puheensa lyhyellä rukouksella ja muisteli sen jälkeen kaasukammioissa murhattuja lapsia; vainoissa kuoli arviolta 1,5 miljoonaa juutalaislasta.

- Jos alkaisin luetella heidän nimiään, seisoisin tässä vielä kuukausien ja vuosien päästä. Natsien toimeenpanemissa joukkomurhissa kuoli kuuden miljoonan juutalaisen lisäksi arviolta puoli miljoonaa mustalaista.

Lisäksi keskitysleireissä menehtyi kymmeniätuhansia toisinajattelijoita, homoseksuaaleja ja vammaisia.

Joukkotuhosta käytetty holocaust-sana tulee kreikan sanasta holokaustos, joka merkitsee "tulessa täysin tuhoutunutta".

Natsit päättivät Euroopan juutalaisten järjestelmällisestä tuhoamisesta Berliinissä Wannseen konferenssissa 20. tammikuuta 1942.

STT-IA
28.1.2000

Ulkomaat -sivulle