Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Venäjän suomalaisyritykset odottavat sitkeästi parempia aikoja



Useimmat Venäjälle sijoittuneet suomalaisyritykset odottelevat sitkeästi parempia aikoja huolimatta siitä, että Venäjän toissavuotinen talouskriisi pakotti monet niistä supistuksiin ja investointisuunnitelmien jäädyttämiseen, arvioi Helsingin kauppakorkeakoulun Venäjän ja Baltian keskuksen tutkija Inkeri Hirvensalo.


- Hyvin harva suomalainen Venäjälle etabloitunut yritys suunnittelee Venäjältä pois tuloa, Hirvensalo arvioi esityksessään, joka on osa pääkaupunkiseudun yliopistojen järjestämää Pietarin tiellä -luentosarjaa.

Ruplan romahdus merkitsi useimmille yrityksille vientikaupan supistumista, minkä takia kustannuksia ja henkilökuntaa jouduttiin karsimaan.

Silti moni yritys sinnittelee odottaessaan tilanteen kohentumista suhteellisen neitseellisillä markkinoilla, jotka alhaisesta ostovoimastaan huolimatta ovat valtavat. Venäjän tekee suomalaisyrityksille houkuttelevaksi myös naapuruus.

- Samalla etäisyydellä ei ole enää markkinoita, joille pääsy olisi mahdollista kannattavasti. Suomen omat markkinat ovat monella sektorilla liian pienet ja Länsi-Euroopassa vallitsee kova kilpailu, Hirvensalo muistutti.

Lisäksi ruplan devalvaation takia yritystoiminnan kustannukset - varsinkin palkat - jäävät vain murto-osaan Suomen kustannuksista.

Venäjän bisneksen tunnetut ongelmat - monimutkainen byrokratia sekä raskas ja arvaamaton verotus - ovat pitäneet monet firmat poissa Venäjän markkinoilta.

Suomalaisyritysten sijoitukset Venäjälle ovat jääneetkin Hirvensalon mukaan vaatimattomiksi verrattuna vaikkapa Viroon: esimerkiksi vuonna 1997 suomalaisyritysten Venäjän-sijoitusten arvo oli vajaat 650 miljoonaa markkaa, kun investoinnit Viroon nousivat yli 980 miljoonan markan.

Nopeiden voittojen toivossa Venäjälle ei kannata lähteä. Hirvensalon mukaan monien Neuvostoliiton aikana perustettujen yhteisyritysten kumppanit ovat riitaantuneet, kun venäläinen osapuoli on halunnut rahastaa osingoilla ja päästä kiinni länsimaiseen elämäntasoon.

- Kun tytäryritykset eivät ole tuottaneet heti voittoa, ristiriita on johtanut venäläisten osakkeiden lunastamiseen (suomalaiselle) emoyritykselle.

STT-IKK
11.4.2000


Talous -sivulle