CITES-kokous alkoi: Norsunluun kaupasta luvassa lihava riita
Afrikan savannien valtiaan, norsun, kohtalo on jälleen kuuma puheenaihe. Nairobissa maanantaina alkaneessa uhanalaisten kasvien ja villieläinten suojeluun keskittyvän CITES-järjestön kokouksessa on määrä päättää, sallitaanko norsunluun kauppa jälleen.Norsujen suojelun lisäksi kokouksessa tullaan pelaamaan muutenkin melkoista numeropeliä. Eri lajien kannoista ei ole olemassa yhtäpitäviä arvioita, mikä vaikeuttaa suojelutarpeesta päättämistä.
Norsujen järjetön tappaminen 80-luvulla Afrikassa kummittelee yhä painajaisena CITES-järjestön johtohenkilöiden päissä. Afrikan 1,3-miljoonainen norsukanta teurastettiin tuolloin 600 000-päiseksi.
Syynä oli norsujen syöksyhampaiden eli norsunluun vapaana rehottava kauppa. Norsunluun kauppa kiellettiin vuonna 1989, minkä jälkeen norsukanta lähti jälleen kasvuun.
CITES salli kuitenkin viime vuonna Zimbabwen, Botswanan ja Namibian myydä kertaluontoisesti norsunluuvarastojaan, joiden maat sanoivat olevan peräisin luonnollisesti kuolleista eläimistä. Nyt maat vaativat kaupan sallimista rajoitetusti. CITES-kokouksen alla myös Etelä-Afrikka liittyi kolmen maan rintamaan.
Kenian presidentti Daniel arap Moi arvioi puheessaan maanantaina, että norsunluukaupan salliminen avaa jälleen oven laajalle salametsästykselle.
- Meillä on todisteita siitä, että norsujen salametsästys on lisääntynyt sen jälkeen, kun kolmen maan kertaluontoinen kauppa sallittiin, sanoi Moi.
Etelä-Afrikan kokousedustajat puolestaan muistuttivat, että rajoitettu norsunluukaupan salliminen voisi itse asiassa auttaa norsuja, koska norsunluusta saadut varat voitaisiin käyttää niiden suojeluun. Etelä-Afrikan edustajien mukaan Moin väitteet salametsästyksen lisääntymisestä eivät myöskään pidä paikkaansa.
- Jos meillä olisi todisteita salametsästyksen lisääntymisestä, vetäisimme ehdotuksemme pois, vakuutti Etelä-Afrikan valtuuskunnan johtaja Crispian Olver.
Kiistaa valaista ja kilpikonnista
Norsujen lisäksi kokouksen kuumimmat kiistat käytäneen valaista ja karettikilpikonnista. Kokouksessa on tarkoitus sopia yhteensä yli 60 eläinlajin suojelusta, mutta kolmikko varastanee maailman huomion.
Valaanpyynti on ollut maailmassa kiellettyä vuodesta 1986, mutta Japani ja Norja ovat jatkaneet sitä kiellosta huolimatta. Ne sanovat pyytävänsä valaita "tieteellisiin tarkoituksiin". Nyt maat haluaisivat lisätä pyyntiään. Norja haluaisi pyytää lisää lahtivalaita ja Japani niiden lisäksi myös harmaavalaita.
CITES-sopimuksen lisäksi valaanpyynnin sallimiseen vaikuttaa myös Kansainvälinen valaanpyyntikomissio, joka kokoontuu heinäkuussa Australiassa.
Kuuba on puolestaan saanut ympäristönsuojelijat repimään hiuksiaan ehdotuksellaan myydä varastoistaan yli 6 900 kiloa karettikilpikonnan kilpiä. Tämän lisäksi maa anoo lupaa pyydystää 500 kilpikonnaa vuosittain. Laji on uhanalainen.
CITES-sopimus säätelee uhanalaisten kasvien ja eläinten kauppaa maailmanlaajuisesti. Myös Suomi on allekirjoittanut sopimuksen. Sopimuksesta keskustelemaan on Nairobiin kokoontunut yli 2 000 ympäristöasiantuntijaa. Kokouksen on määrä kestää 11 päivää.
STT-IA
11.4.2000
