Emeritusprofessori lämmittää vanhaa ajatusta - Pystynen perustaisi "liittokuntia"
Emeritusprofessori Erkki Pystynen pitää neljä vuotta sitten kehittelemäänsä ajatusta kuntien yhdistymisestä liittokunniksi entistä ajankohtaisempana. Hänen mielestään yksittäisten kuntien mahdollisuudet kansalaisten peruspalvelujen toteuttamiseen käyvät paikoin yhä kyseenalaisemmiksi.Pystysen mallia voisi kutsua Euroopan unionin pienoismalliksi. Siinä kunnat säilyisivät edelleen itsenäisinä yksikköinä, mutta hankkiutuisivat palveluntuottajina yhteistyöhön vapaan mallin pohjalta.
- Yhteistyömuoto voisi olla yhdistys, kuntayhtymä, osakeyhtiö tai jokin muu järkeväksi katsottu muoto. Kukin mukaan tuleva kunta voisi antaa liittokunnan tehtäväksi ne palvelutehtävät, joita se ei katso itse kykenevänsä toteuttamaan, Pystynen esittää.
Vapaaehtoisuuteen ja vapaaseen malliin liittyy olennaisesti se, että liittokunnan tehtävät olisivat myös sen itse vapaasti päätettävissä.
- Ajan myötä liittokunnan työ voisi muodostua peruskunnan tehtävien kaltaiseksi, Pystynen sanoo.
Soveliaimpina liittokuntien muodostamisalueina hän pitää olemassa olevia työssäkäyntialueita ja palvelutuotantoalueita.
Rahoitus ja hallinto tehtävien mukaan
Liittokunnan hallinnon pitäisi Pystysen mukaan muodostua normaalin kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti, poliittiset voimasuhteet ja muu edustavuus huomioon ottaen. Sama pätee organisaation toiminnan rahoitukseen.
- Kaikkien kuntien ei luonnollisestikaan olisi välttämätöntä antaa liittokunnan tehtäväksi samojen palvelujen tuottamista. Niinpä liittokunnan rahoituskin voitaisiin järjestää tehtäväksi annettujen ja tuotettujen palvelujen perusteella, hän sanoo.
Liittokunnan eri palveluyksiköiden sijainti olisi Pystysen mallissa niin ikään vapaasti valittavissa. Tällä vältettäisiin liiallinen keskittäminen.
Entistä ajankohtaisempi
Pystynen esitti ajatuksensa liittokunnista jo neljä vuotta sitten, kunnallisvaalivuonna 1996. Tuolloin aiheesta ei juuri syntynyt julkista keskustelua. Syynkin hän arvelee tietävänsä.
- Ajatusta ehkä pidetään kovin monimutkaisena, vaikka se ei sitä ole. Mielestäni hallintoon osallistuvilla vain ei ole ollut aikaa syventyä asiaan, Pystynen arvelee.
Hänen omasta mielestään liittokuntamalli kuitenkin on nyt entistä ajankohtaisempi.
- Monilla alueilla yksittäisten kuntien mahdollisuudet turvata kansalaisten perusoikeudet ja palvelut näyttävät käyvän yhä kyseenalaisemmiksi.
Toisaalta valtio katselee rahoituksen perään erityisesti tuottavuuden näkökulmasta. Liittokuntamalli ei uhkaisi kunnallista identiteettiä, mutta takaisi palvelujen tuottamisen, Pystynen perustelee.
Muuttoliike aiheuttaa ongelmia
Kuntien alentunut kyky tuottaa peruspalveluja johtuu paikoin erityisesti kiihtyneestä maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Väestöä luovuttavissa kunnissa jää joutokäyttöön investointeja ja väestöä vastaan ottavissa kasvukeskuksissa kipuillaan palvelujen ylikysynnän kourissa.
Pystysen mielestä maan sisäinen muuttoliike kuitenkin kuuluu markkinatalouteen. - Maassamuutto aiheuttaa menetyksiä, tuskaa ja kipua, mutta se kuuluu yhteiskunnan kehityksen tähän vaiheeseen eikä sitä pystytä estämään, Pystynen arvelee.
Hänen mielestään muuttoliike on otettava annettuna ajan ilmiönä eikä hän usko esimerkiksi Norjan mallin mukaisten alueellisten helpotusten purevan Suomessa.
- Norjan valtiolla on sitä paitsi öljytuloillaan huomattavasti paremmat resurssit harjoittaa tämän kaltaista alueellista kehittämistä kuin Suomella, Pystynen huomauttaa.
ILPO KIURU
7.4.2000
