Venäjän viennistä viidennes välitysvientiä
Tavaran kauttakuljetusten merkitys Suomelle vähäinen
Suomen Venäjän viennistä noin viidennes on välitysvientiä eli muualta maailmasta tulevien tavaroiden vientiä itänaapuriin, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan keskiviikkona julkistamasta selvityksestä. Suomen kautta itään kulkee mm. elintarvikkeita, kodinkoneita ja kosmetiikkaa, jotka on valmistettu usein Aasiassa tai muissa EU-maissa kuten Saksassa tai Italiassa. Myös auton varaosia rahdataan runsaasti Venäjälle Suomen kautta.
Suuri osa välitysviennistä suuntautuu Pietarin ja Moskovan alueille. Välitysviennin suuruudeksi arvioidaan pari miljardia markkaa, mikä on noin prosentti koko Suomen viennistä.
Etla selvitti samassa tutkimuksessa Suomen kautta Venäjälle tai Venäjältä länteen kulkevan tavaraliikenteen eli ns. transitoliikenteen määrää ja merkitystä.
Suomen kansantalouden näkökulmasta transitoliikenteen merkitys on tutkija Mika Widgrenin mukaan mitätön, noin promillen luokkaa, mutta alueellisesti - ennen muuta Kymenlaaksossa - kohtalainen. Kontti- ja rekkaralli työllistää Suomessa parituhatta ihmistä.
Haminan, Kotkan, Helsingin ja Kokkolan satamille Venäjän-liikenne on sievoinen lisätulon lähde.
Etlan selvityksen perusteella näyttää, ettei Suomesta muodostunut sellaista porttia idän ja lännen välillä, kuin 90-luvun gateway-innostuksessa haaveiltiin.
- Ehkä pääasia ei ollut tavaranvälitys, vaan matkustus ja investoinnit, Widgren pohdiskeli Transitoliikenne ja välityskauppa Venäjälle -teoksen julkistamistilaisuudessa. Hän on kirjoittanut teoksen yhdessä Hannu Arkonsuon ja Ville Kaitilan kanssa.
Transito pudonnut 90-luvulta lähtien
Suomen kautta matkaavien transitokuljetusten tonnimäärä on laskenut roimasti 90-luvun alkupuolelta.
Jo neuvostoaikana viiteen miljoonaan vuositonniin kohonnut määrä kääntyi laskuun vuodesta 1994 alkaen, kun Venäjä etsi länsivientiään varten Suomea halvempia reittejä.
Venäjä vie Itämeren kautta länteen öljytuotteiden lisäksi mm. kemikaaleja, lannoitteita ja malmeja. Kuljetuksia vähensi lisäksi ruplan toissavuotinen romahdus. Useita vuosia nopeasti kasvanut Venäjän tuonti putosi puoleen, mikä näkyi Suomen satamissa ja teillä.
Suomelle on jäänyt viitisen prosenttia kaikista Venäjän Itämeren kautta itään ja länteen liikkuvasta transitokuljetuksista. Sen sijaan lännestä Venäjälle kulkevasta tavaravirrasta noin 15 prosenttia matkaa määränpäähänsä Suomen kautta.
Etlan tutkijoiden mukaan turvallisena tunnettua Suomea suositaan arvotavaroiden kuljetuksissa, mutta Suomen kilpailukykyä heikentävät kilpailijoihin - Baltian maihin, Puolaan ja Venäjän omiin satamiin - nähden korkeat työvoimakustannukset.
Suomen etuna on se, että
se on EU-maa, sillä on pitkä maaraja Venäjän
kanssa ja kuljetuspalvelut ovat tunnetusti
luotettavia.
- Viro on Suomen pahin kilpailija, Arkonsuo arvioi.
Kilpailu satamien kesken on kiristymässä entisestään, kun monet satamat Baltiassa ja Pietari parantavat kontinkäsittelykapasiteettiaan.
Suomalaiset kuljetusliikkeet puolestaan ovat pyrkineet painamaan työvoimakustannuksia alas perustamalla yrityksiä rajan taakse, minkä takia yhä useampaa Suomesta Venäjälle lähtevää kuormaa ajaa ulkomainen kuljettaja Venäjälle tai Baltiaan rekisteröidyllä rekalla.
STT-MH
7.4.2000
