Valtionhallinnon johto-organisaatioiden toimintaa arvioitu
Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntauudistus on vienyt valtionhallinnon johtamisjärjestelmää oikeaan suuntaan, mutta jäänyt monissa tapauksissa puolitiehen tai jopa näennäiseksi.1990-luvun alussa toteutetussa uudistuksessa aikaisemmat kollegiot korvattiin pääsääntöisesti ulkopuolisilla johtokunnilla. Muodollisesti johtokuntien asemaan ja työskentelytapoihin liittyvät käytännöt vastaavat melko hyvin yritysten hallitustyöskentelyä.
Ongelmat liittyvät johtokuntien epäselvään rooliin virastojen ja laitosten ylimmän johdon valinnassa, johtokuntatyöskentelyn ja tulosohjauksen yhteensovittamisessa sekä puheenjohtajien, jäsenten ja ministeriöiden edustuksen valinnassa.
Valtiovarainministeriössä on valmistunut valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten johto-organisaatioiden toimintaa koskeva arviointitutkimus Johto-organsiaatiot tienhaarassa.
Tutkimuksen ovat VM:n toimeksiannosta laatineet professori Markku Temmes ja tutkija Timo Moilanen.
Arviointitutkimus perustuu aineistoon, joka kerättiin johtokuntien puheenjohtajilta, jäseniltä ja sihteereiltä sekä virastojen ja laitosten ohjauksesta vastaavilta ministeriöiden virkamiehiltä.
Arvioinnin yhteydessä haastateltiin myös joukko kokeneita johtokuntakuntatyöskentelyn "ammattilaisia" ja siihen perehtyneitä asiantuntijoita. Varsinaisten tutkimustulosten ja arvioinnin johtopäätösten lisäksi tutkimusraportti sisältää suosituksia valtionhallinnon johtokuntien kehittämiseksi.
Nykytilannetta voidaan luonnehtia välivaiheeksi, jossa sinällään onnistunut uudistus on käytännössä toteutunut vain osittain.
Johtokuntien edelleen kehittämisessä tulisi pyrkiä hyödyntämään uuden järjestelmän kaikkia mahdollisuuksia ja ainakin suurten virastojen osalta suuryritysten hallitustyöskentelyn pohjalta saatuja kokemuksia.
Kehittämisen tueksi tarvittaisiin virastojen ja laitosten merkitykseen ja tehtäviin perustuva tyypittely, joka ohjaisi johtokuntien muodostamista ja kehittämistä. Johtokuntien tulisi kyetä sekä tukemaan että kyseenalaistamaan virastojen ja laitosten johtamista.
Tutkimuksen mukaan johtokuntien jäsenet tulisi päänsääntöisesti valita virastojen ja laitosten ulkopuolelta. Johtokuntatyöskentelyn ja tulosohjauksen yhteensovittaminen tulisi saada selvemmäksi.
Johtokunnilla pitäisi olla selvä rooli virastojen ja laitosten ylimmän johdon valinnassa. Johtokuntatyöskentelyn kehittäminen vaatii myös panostuksia johtokuntien puheenjohtajien ja jäsenten osaamistason varmistamiseksi hallitustyöskentelyä tukevan koulutuksen ja konsultoinnin muodossa.
IA
7.4.2000
