Lehdistön rooli puhutti viestintäseminaarissa
Sananvapaudella on Suomessa useampikin uhka - ainakin jos tiistaisessa viestintäseminaarissa Helsingissä puhuneita alan ammattilaisia on uskominen.
On nopea, villi ja vapaa Internet, päälle puskevat
markkinavoimat, mainostajien rahat ja viihteen
viehätys. Vastapoolina on perinteinen lehdistö ja
perinteisen tiedotusvälineen leima. "Hitaalla"
medialla on tekemistä, kun se yrittää innostaa
yleisöään.
- Lehdistön ikiaikaisiin tehtäviin on kuulunut
älyllisen uteliaisuuden herättäminen. Nykyään
sanomalehti on saatava luettua työmatkalla
kahden aseman välillä. Se on johtanut artikkelien
lyhenemiseen ja sitä myöten eräänlaiseen
uuslukutaidottomuuteen. Nopeus painaa
pitkäjänteisyyttä enemmän, arvosteli lehdistön
historiaa tutkinut professori Päiviö Tommila.
Ajan henki muuttaa sanomalehdistöä myös
ammattijournalistin näkökulmasta.
- Nuorten oletetaan haluavan äksöniä, ja sitä he
myös saavat. Uudet tekniset ratkaisut, valinnan
mahtavuus ja vakavuuden pelko ovat näkyviä
trendejä, luetteli maan vanhimman edelleen
ilmestyvän sanomalehden Åbo Underrättelserin
päätoimittaja Torbjörn Kevin.
Kevinin mukaan tämän päivän viestinnässä jyllää
unelma on-line-demokratiasta, vaikka jokainen
tietää, että ajatteluun tarvitaan aikaa.
Päätoimittaja patisteli joukkoviestinnän yleisöä
myös huomaamaan viihteen ja talouden
kytkökset.
- Kun viihde ja talous kohtaavat, välissä ei riitä
tilaa sananvapaudelle, hän sanoi.
Uusmediat uhkana?
Graafisen Teollisuuden Liiton ja Helsingin
yliopiston järjestämässä seminaarissa pohdittiin
muuttuvaa tiedonvälitystä aiheena "onko lehden
ja sananvapauden asema uhattuna viestinnän
muuttuessa?"
Tommilan ja Kevinin lisäksi luentopuheenvuoron
käytti Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Seppo
Kievari, jonka mukaan uusmedia heittää
perinteiselle medialle tukun kovia haasteita.
Kievari näki uusmedioiden ja Internetin
rajoittamattoman tarjonnan vaaratekijänä, johon
yhteiskunta saattaa jonain päivänä vielä
kyllästyä.
- Kun ei-toivottuja mediailmiöitä lähdetään
kitkemään, avoimuus tiedonvälityksessä vähenee.
Toimituksissa voi syntyä sellainen ilmapiiri, että
uskaltaako tässä enää puuttua mihinkään, Kievari
huomautti.
Kevinin mukaan lehdistö tuijottaa väärään
suuntaan, jos se vertaa tulevaisuuttaan
uusmediaan.
- Tiedonvälitys ei voi hoitua virtuaalisissa
palvelukeskuksissa. Journalismi jäisi kakkossijalle,
jos median olemassaolo perustuisi pelkkään
taloudellisuuteen, hän sanoi.
STT-MH
7.4.2000
Kotimaa -sivulle
|