YK vetoaa kansainvälisen avun saamiseksi
Molukkien levottomuudet suuri uhka Indonesialle
Kristittyjen ja muslimien väliset veriset yhteenotot Molukkien saarilla ovat tällä haavaa Indonesian hallituksen pahin päänsärky.
Paikallisena alkanut kiista on johtanut tuhansien ihmisten kuolemaan ja satojentuhansien pakenemiseen kodeistaan.
Asiantuntijat pelkäävät, että kiista saattaa laajeta muuallekin Indonesiaan. Nyt YK vetoaa kansainvälisen yhteisön apuun sovittelun käynnistämiseksi ja jälleenrakennuksen aloittamiseksi.
Maanviljelijä Arham, 50, on yksi niistä, jotka joutuivat pakenemaan Molukkien pääsaarelta Ambonista viime vuoden tammikuussa alkaneita levottomuuksia.
Arham ja hänen vaimonsa Amuniya, 46, pakenivat Koillis-Sulawesin maakunnassa sijaitsevalle Butonin saarelle sen jälkeen kun hyökkääjät tuikkasivat heidän talonsa tuleen ja surmasivat kolme heidän serkkuaan.
- He olivat kristittyjä, olemme varmoja siitä. Muutaman kymmenen miehen joukko hyökkäsi pitkien veitsien kanssa, sytytti talomme tuleen ja surmasi kolme serkkuamme. Hautasimme heidät ja pakenimme, kertoo Arham alistuneesti.
- Emme ymmärrä, miksi kristityt hyökkäsivät muslimeja vastaan. Aiemmin ryhmien välillä ei ollut eroja, hän jatkaa.
Arham ja Amuniya ovat majoittuneet tilapäisesti entiseen islamilaiseen kouluun Butonissa. He toivovat saavansa tulevaisuudessa maata jonkin matkan päässä sijaitsevasta Lasalimusta eivätkä halua palata Amboniin, jossa heidän kylänsä on tuhottu.
Kumpikin on - monien muiden pakolaisten tapaan - butonilaista sukujuurta, mikä on auttanut pakolaisten sijoittumista. Saarelle on kuitenkin tullut yli 80 000 pakolaista, mikä verottaa paikallisia resursseja ja aiheuttaa jännitystä.
Ruutitynnyri leimahti...
Molukkien eli Maustesaarten verilöyly leimahti silminnäkijöiden mukaan viattomalta vaikuttaneesta tapauksesta: islamilainen bussinkuljettaja riitaantui Ambonissa kristityn matkustajan kanssa. Sanaharkka kiihtyi ja levisi, ja pian roihusivat talot, kirkot ja moskeijat lähiseudulla.
Runsaan vuoden jatkunut kiista on levinnyt koko Molukkien saariryhmään ja johtanut eri arvioiden mukaan 2 000-4 000 ihmisen kuolemaan. YK arvioi, että 440 000 ihmistä, eli 20 prosenttia Molukkien väestöstä, on paennut kodeistaan. Noin 20 000 asuintaloa ja yli tuhat kirkkoa tai moskeijaa on poltettu.
Indonesialaisen ihmisoikeusjärjestön Tapolin mukaan taistelijoilla oli aluksi käytettävissään lähinnä veitsiä ja muita kotitekoisia aseita, mutta loppukesästä ja syksystä taisteluja käytiin jo rynnäkkökiväärein ja kranaatein. Yleisesti uskotaan, että Indonesian armeijan joukot ovat aseistaneet kumpaakin osapuolta kiistassa.
Suurin osa Molukeilta paenneista ihmisistä kuuluu Indonesian valtauskontokuntaan muslimeihin, mikä on aiheuttanut pelkoa kiistan leviämisestä muuallekin Indonesiaan. Pääkaupungissa Jakartassa järjestettiin tammikuussa noin 100 000 raivostuneen ihmisen mielenosoitus, jossa vaadittiin pyhää sotaa kristittyjä vastaan.
Mm. Indonesian korkeimman lainsäädäntöelimen MPR:n puhemies Amien Rais osallistui kokoukseen.
...mutta kuka sen sytytti
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei verilöyly olisi voinut puhjeta ilman ulkopuolisia sytyttäjiä. Kukaan ei vain oikein tiedä, keitä nämä ulkopuoliset olivat.
Laajalle levinneiden teorioiden mukaan kiistat liittyvät valtataisteluun Indonesian johdossa. Jotkut arvioivat, että armeijan heikentyneeseen asemaan tyytymättömät kenraalit pyrkivät horjuttamaan presidentti Abdurrahman Wahidin hallituksen vakautta lietsomalla uskonnollista vihaa.
Kiistan leimahtaminen liittyy Indonesian elämään murroskauteen. Maan väestöstä 90 prosenttia on muslimeja. Molukeilla kristittyjä ja muslimeja on perinteisesti kuitenkin ollut lähes saman verran, ja väestöryhmät ovat eläneet sovussa keskenään.
Väestötasapaino järkkyi kuitenkin 1970-luvulla, kun Molukeille muutti paljon muslimikauppiaita paremman elämän toivossa.
Perinteiset mekanismit väestöryhmien välisen sovun ylläpitämiseksi tuhottiin täysin presidentti Suharton 32-vuotisen äärimmäisen keskitetyn vallan kaudella, ja kristityt syyttivät hallitusta muslimien suosimisesta.
Keskushallituksen rautanyrkki hellitti keväällä 1998, kun Suharto joutui eroamaan ja Indonesia alkoi siirtyä kohti demokratiaa. Siirtymäkauden hämmennys kuuluu ihmisten puheissa:
- Ambonissa pitää olla varovainen, koska täällä on niin paljon demokratiaa, sanoi muslimikirvesmies The New York Times -lehden haastattelussa äskettäin.
Indonesian hallitusta on syytetty tehottomuudesta Molukkien kiistan ratkaisemisessa. Nyt hallitus on kuitenkin myöntynyt kansainvälisten avustusjärjestöjen päästämiseen Molukeille.
YK vetoaa kansainväliseen yhteisöön 14 miljoonan dollarin saamiseksi avustus- ja jälleenrakennustyöhön alueella.
- Haluamme kuitenkin itse olla paikalla katsomassa, ettei jälleenrakennuksella lietsota uskontokuntien kiistoja pahemmiksi, sanoo YK:n kehitysohjelman Indonesian-toimiston apulaisjohtaja Anne-Brigitte Albrectsen.
Suomi seuraa toistaiseksi Molukkien tapahtumien kehitystä. Ulkoministeriö suunnittelee antavansa tänä vuona noin 800 000 markan edestä apua Indonesiaan demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseksi.
STT-VT
7.4.2000
