Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Öljyhanat auki - laskeeko hinta?



Öljynviejämaiden järjestö OPEC päätti viime viikolla Wienissä nostaa tuotantoaan. Tarkoitus on vakauttaa öljyn hinta, mutta tehtävässä onnistuminen voi olla vaikeaa.


OPEC-maiden öljyministerit pääsivät pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen Wienissä sopimukseen öljyntuotantonsa nostamisesta 6,3 prosenttia eli 1,45 miljoonaa barrelia päivässä. OPEC-maiden osuus maailman öljyntuotannosta on 30 prosenttia.

Vuosi sitten öljyn hinnan pudottua 10 dollariin barrelilta OPEC-maat päättivät vähentää tuotantoaan. OPEC:iin kuulumattomat Norja ja Meksiko antoivat tukensa tuotannon vähentämiselle. Seurauksena öljyn hinta kolminkertaistui vuodessa 30 dollariin barrelilta. Maaliskuun alkupuolella käväistiin jo 32 dollarissa.


Amerikkalaiset alkoivat hikeentyä

Erityisesti amerikkalaiset olivat raivoissaan hintakehityksestä. Yhdysvalloissa verojen osuus on polttoaineen hinnasta on pienempi kuin muualla, joten amerikkalaiset kuluttajat ovat tunteneet raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousun selvästi kukkaroissaan. Lähestyvät presidentivaalit lisäsivät asiaan liittyvää poliittista kiihkoa.

Lisäksi öljynhinnan nousu sattui Yhdysvalloissa ylikuumenevaan suhdannevaiheeseen. Inflaatio on alkanut viimeinkin herätä, nousevat polttoaineiden hinnat saattavat laukaista inflaatiokierteen. Se puolestaa pakottaisi keskuspankin nostamaan entistä enemmän korkoja, ja talouskasvun hilpeät päivät alkaisivat kääntyä vikkelästi iltaan.

Amerikkalaiset vaativat ennen Wienin kokousta OPEC:ia nostamaan päivätuotantoa 2-2,5 miljoonalla barrelilla. Erityisesti saudit olivat painostuksen kohteina. Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejämaa ja sillä on hallitseva asema OPEC:ssa. Saudit ovat myös hyvin riippuvaisia Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta voimasta.


Kova linja perääntyi

Toisaalta OPEC:iin kuuluu maita, kuten Iran, Libya ja Algeria, joiden mielestä tuotantoa ei olisi pitänyt nostaa. Libyan ja Iranin kohdalla kyse on taloudellisten arvojen lisäksi Yhdysvaltoja vastustavasta politiikasta. Iran ei suostunut allekirjoittamaan kokouksen yhteistä asiakirjaa, mutta ilmoitti kuitenkin pysyvänsä rivissä ja nostavansa muiden mukana tuotantoaan tämän kuun alusta lukien.

Kokouksen jälkeen kaikki öljyntuottajat vakuuttivat tyytyväisyyttään ratkaisuun. OPEC:n tavoitteena on hintojen vakauttaminen 20-25 dollariin barrelilta. Myös öljynostajamaat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä maltilliseen ratkaisuun. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton sanoi, että sopimus auttaa pitämään yllä maailman talouden kasvua ja luo paremman tasapainon kysynnän ja tarjonnan välille.

Wienen kokouksen jälkeen raakaöljyn hinta on lähtenyt laskuun. Huhtikuun 5. päivä hinta oli enää vajaat 23 dollaria barrelilta.


Kuluttajaystävällisyys on menestyvän liiketoiminnan avain

Kaikki siis vaikuttaa olevan hyvin, mutta nähtäväksi jää, kuinka hintojen vakautus onnistuu. OPEC ei ole historiansa aikana onnistunut aina kovinkaan hyvin yhteisissä toimissaan. Sopimukset eivät yksinkertaisesti ole pitäneet, vaan maat ovat rahaa tarvitessaan nostaneet tuotantoaan huomaamatta yli sovittujen rajojen.

Ja silloinkin kun päätökset ovat pitäneet, ne ovat olleet huonoja, kuten vuonna 1998, kun maat päättivät nostaa öljytuotantoaan, vaikka Kaakkois-Aasian kriisi iski samaan aikaan maailmantalouteen. Öljyn kysyntä ei kasvanutkaan odotettua vauhtia, ja tuotannon lisääminen johti öljyn ylitarjontaan. Hinnat romahtivat vuoteen 1999 mennessä 10 dollariin barrelilta.

Kuwaitin ulkoministeri totesikin Wienissä, että hintojen nopeat nousut tai laskut eivät innosta öljyntuottajia. Monet tarkkailijat ovat olleet huomaavinaan, että asenteet ovat OPEC-maissa muuttumassa kuluttajaystävällisemmiksi. Sekä tuottaja- että kuluttajamaat tunnustavat entistä selkeämmin keskinäisen riippuvuutensa.

OPEC on myös päättänyt pitää kokouksia entistä useammin ja seurata entistä tarkemmin markkinoiden kehitystä. Seuraava kokous on tarkoitus järjestää Wienissä jo kesäkuussa.


Kysynnän kehitys vaikuttaa hintaan

Öljyyn hintaan kuitenkin vaikuttavat muutkin asiat kuin OPEC:n kokoukset. Teollisuusmaiden ja etenkin Yhdysvaltojen taloudellinen kehitys on öljyn kysynnän kannalta ensiarvoisen tärkeää. Myös poliittiset konfliktit tai poliittinen epävarmuus maailmassa nostavat öljyn hintaa.

Toisaalta korkeat hinnat voivat johtaa kulutuksen laskuun, ja se vuorostaan hillitsee hintakehitystä. Tällä hetkellä öljyn kysyntä koko maailmassa on 75 miljoonaa barrelia päivässä. Täksi vuodeksi kansainvälisen energiajärjestön IEA on ennustanut 2,4 prosentin kasvua. Suhteellisesti öljyn osuus energiakulutuksesta kuitenkin pienenee, viime vuonna se oli enää 35 prosenttia.

Osaksi kehitys johtuu tuotannon tehostumisesta ja osaksi perinteisen teollisuustuotannon suhteellisen osuuden pienemisestä länsimaiden talouksissa. Kasvualoja ovat energiaa vähemmän kuluttavat palvelualat ja tietoteollisuus. Toisaalta kehittyvien maiden osuus öljynkulutuksesta kasvaa koko ajan ja on nyt lähellä 40 prosenttia.


Kuka pitää huolta tanssimusiikista?

OPEC perustettiin alunperin siksi, että öljyntuottajat katsoivat suurten läntisten monopolististen öljy-yhtiöiden pitävän hintoja liian alhaalla. Vuonna 1960 Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia ja Venezuela perustivat OPEC:n Bagdadissa. Nykyään järjestöön kuuluu 11 maata, ja se vastaa 30 prosentista maailman öljyntuotantoa.

Alkuvuosina järjestöstä ei ollut mihinkään, mutta vuonna 1970 OPEC onnistui nostamaan öljyn hintaa 130 prosenttia. Öljy-yhtiöt siirsivät raakaöljyn hinnannousut suoraan kuluttajille, ja länsimaissa alkoi lama. 1979 tuli toinen öljyshokki Iranin vallankumouksen ja Iranin ja Irakin välisen sodan takia. 90-luvun alussa hinnat kohosivat Persian lahden sodan takia.

Kaikki hinnankorotukset ovat johtaneet länsimaissa lamaan. The Economistissa esiteltiin amerikkalaista tutkimusta, jonka mukaan Yhdysvaltojen työttömyys on viime vuosikymmeninä seurannut lyhyellä viiveellä öljyn hintakehitystä kuin hai laivaa. Kun öljyn hinta nousee, lisääntyy työttömyys, ja päinvastoin.

Jotkut ovat esittäneet Yhdyvaltojen viimeaikaisen talouskasvun yhdeksi tekijäksi öljyn hintojen laskua 1998-99. Viime vuonna alkanut hintojen voimakas nousu on puolestaan näkynyt suoraan Yhdysvaltojen kuluttajahintaindeksissä ja kauppataseessa.

HEIKKI JANTUNEN
7.4.2000


Talous -sivulle