Kevään otsonikato edellisiä vuosia voimakkaampi
Alkuvuonna 2000 otsonikato on ollut Ilmatieteen laitoksen mukaan merkittävästi kahta edellistä vuotta voimakkaampi. Tämä johtuu stratosfäärin kylmistä sääolosuhteista, jotka ovat suosineet Etelämantereen kaltaista otsonikatokemiaa.Freoneista peräisin oleva kloori pääsee aktiiviseen muotoonsa kylmissä olosuhteissa syntyvien pilvien pinnoilla, ja katoprosessi käynnistyy auringon valon palattua napa-alueelle. Stratosfäärin klooripitoisuus on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Pohjoismaat ja Siperia sijaitsevat napa-alueen otsonikadon välittömässä vaikutuspiirissä. Katoalue on liikkunut useita kertoja myös Suomen yli.
Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomen yläpuolella oleva kato on ollut voimakkaimmillaan noin 35 prosenttia ilmakehän kokonaisotsonina mitaten.
Paikallisesti 20 kilometrin korkeudella stratosfäärissä on esiintynyt 60 prosenttista otsonikatoa. Vuonna 2000 stratosfääri oli pohjoisella napa-alueella poikkeuksellisen kylmä, ja siksi stratosfäärin pilviä on esiintynyt runsaasti Suomenkin yläpuolella.
Stratosfääri on maaliskuun lopulla lämmennyt, eikä kadon odoteta enää voimistuvan tänä keväänä.
Auringon UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat otsonin lisäksi auringon kulma, pilvisyys ja lumipeite. Auringon matala kulma aiheuttaa, että maaliskuussa havaittu otsonikato ei johda huomattavan korkeiden UV-säteilyannosten esiintymiseen.
Jos otsonikato jatkuu huhti-toukokuulle asti, erityisesti aukeissa lumiolosuhteissa voidaan esimerkiksi kasvoille saada kesän normaalitason ylittäviä UV-annoksia.
Ilmatieteen laitos seuraa otsoni- ja UV-tilanteen kehittymistä mittausasemilla ja satelliittien avulla sekä laatii UV-säteilyennusteita 1. huhtikuuta alkaen. Jos odotetaan, että kevään tai kesän UV-säteilytaso ylittää normaalitason, UV-säteilytilanteesta tiedotetaan sääennusteiden yhteydessä.
Talvikaudella 1999-2000 tutkimuksen pohjana on ollut EU:n ja NASA:n laaja yhteiskampanja, jossa otsonikatoa on tutkittu maanpinnalta, luotaimista, lentokoneista ja satelliiteista tehtyjen havaintojen avulla. Suomessa mittauksia on tehty Sodankylän ja Jokioisten Observatorioissa.
IA
7.4.2000
