Finnvera: Suomessa samat takuupelisäännöt kuin kilpailijamaissa

Saarikangas sanoi torstain tiedotustilaisuudessa, että laivanrakennus Suomessa voi jatkua vain, jos rakennusaikaisen rahoituksen valtion takuut saadaan samanlaisiksi kuin kilpailijamaissa.

Liiketoimintajohtaja Topi Vesteri Finnverasta sanoi, että tarvittaessa Finnveralla on jo mahdollisuudet nostaa takuut jopa sataan prosenttiin. Hänen mukaansa on kuitenkin eri asia, kuinka järkevää se on.

Vesteri tähdensi, että Finnvera ja sen edeltäjät ovat lähteneet koko ajan riskin jakamisesta. Se näkyy myös Finnveran sisäisissä pelisäännöissä.

- On lähdetty siitä, että valtion eli viime kädessä veronmaksajien vastuulla olevan vienti- ja erityistakaustoiminnan on oltava pitkällä aikavälillä kannattavaa, hän sanoi.

Vesterin mukaan tasapainoinen riskinjako tarkoittaa, että mukana ovat viejäyritys, rahoittajapankit, yrityksen omistajat ja Finnvera.

"Valmius merkittävään rooliin rahoittajana"

Vesteri ei suostu tarkentamaan, millaisesta järjestelystä nyt on ollut puhetta.
- Yleensä me emme voi keskustella asiakkaiden asioista mitään. Nyt kun asiakas on ilmoittanut hakeneensa takuita, sanomme edes tämän verran yleisistä periaatteista, Vesteri selvitti.

Hänen mukaansa neuvotteluja rahoituksen järjestämisestä on käyty rakentavassa hengessä, ja Finnvera on varautunut merkittävään rooliin Kvaerner Masa-Yardsin rahoituksen riskien kantajana.

Hänen mukaansa myöskään vastaisuudessa ei ole tarvetta pelisääntöjen muuttamiseen.
- Valmistusaikaisessa käyttöpääomarahoituksessa voimme nykyisenkin säännöstön puitteissa myöntää luotonantajalle takuita aina sataan prosenttiin asti. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun takuuta haetaan vain yksittäiseen alukseen, hän sanoi.

Saarikangas antoi ymmärtää, että Finnvera voisi myöntää rakennusaikaiseeen rahoitukseen korkeintaan 50 prosentin takuut, kun kilpailijamaissa on mahdollista saada jopa 100 prosentin takuut.

OECD-säännöstö ohjaa osaa tuesta

Vesterin mukaan Suomella ja kilpailijamailla on hyvin samanlaiset pelisäännöt takuista. Hän muistutti, että ostajalle myönnetyn pitkäaikaisen lainan vakuudeksi annettuja takuita koskee jo läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n säännöstö.

Nämä säännöt eivät koske rakennusaikaista rahoitusta, mutta Vesterin mukaan niidenkään "tuotesorttimentissa" ei ole juuri eroja.

Finnveralla oli viime vuoden lopussa alusrahoitukseen liittyviä takuita yhteensä noin 3,5 miljardia markkaa. Mukana ovat sekä Finnveran että sen edeltäjien myöntämät takuut ja tarjoukset. Finnveran koko vienti- ja erityistakuukanta oli 23 miljardia markkaa.

Viime vuoden alussa toimintansa aloittanut erityisrahoitusyhtiö Finnvera koottiin Kerasta ja valtiontakuukeskuksesta.

Mönkäre: Takuut Finnveran asia

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) tähdensi takuiden kuuluvan Finnveralle.
- Se on täysin Finnveran ja Masa-Yardsin välinen asia.

Hän ei myöskään lähtenyt ottamaan kantaa siihen, onko takuiden nostoon tarvetta.
- Finnveralla on asiantuntemus pohtia, onko se mahdollista, turvallista ja kannattavaa, hän sanoi.

Mönkäre lisäsi lisäsi ottavansa kantaa asiaan vasta, jos Finnveralta tulee jonkinlainen esitys. Nyt sellaista ei ole.

- Jos Finnvera päätyy esittämään normaalista poikkeavaa riskinottoa, niin asia on tuotava valtioneuvoston ratkaistavaksi, ministeri sanoi. Mönkäreen mielestä on myös tärkeää, että kaikki EU-maat pitävät kiinni siitä, että telakoiden tukeminen lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä, kuten on sovittu.

- On kaikkien etu, että epäterveistä tukijärjestelmistä päästään eroon, hän sanoi. Mönkäre arveli, että tämän vuoden osalta Suomessa telakkatukeen palattaneen lisäbudjetin yhteydessä.

STT-MH
7.4.2000

Talous -sivulle