Suomalaiset eivät osaa sopeutua työajan muutoksiin
Suomessa ei ole opittu sopeutumaan työrytmin nopeutumiseen ja työaikojen muutoksiin.Vaikka epäsäännölliset työajat lisääntyvät, yritykset ja työntekijät noudattavat yhä perinteisiä työaikamalleja.Kaavoittuneet tavat näkyvät henkilöstön väsymisenä ja loppuunpalamisena.
Ongelmat johtuvat työelämän asiantuntijoiden mukaan siitä, että vuonna 1996 uudistettu työaikalaki ei enää riitä ohjaamaan työelämän käytäntöjä.
Muutokset ovat etenkin viime vuosina olleet nopeita. Samalla kun perinteinen päivätyö on vähentynyt, työaikojen epäsäännöllisyys ja ylitöiden määrä ovat lisääntyneet selvästi.
Esimerkiksi lauantaina työskentelevien miesten määrä kaksinkertaistui vuosien 1991 ja 1997 välisenä aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 35 prosenttia työskenteli lauantaisin ja 23 prosenttia sunnuntaisin.
Yli 50 tunnin työviikkoa tekee joka neljäs suomalainen. Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekee noin 30 prosenttia palkansaajista. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 1997 säännöllisestä päivätyöstä poikkeavien työaikamuotojen osuus oli peräti 36 prosenttia.
Kun laki ei riitä, tarvitaan valistusta
Tilanteen riistäytyminen hallinnasta on saanut työministeriön ja työterveyslaitoksen ryhtymään toimiin. Koska lakipykälät eivät sovellu kirjavoituvaan työaikakenttään, viranomaiset turvautuvat valistukseen.
Tiistaina julkistettiin opaskirja, jonka tarkoituksena on opettaa yrityksille ja työntekijöille, kuinka uupumuksesta johtuvia ongelmia voitaisiin korjata.
Oppaan toimittanut tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta perustelee sen tarvetta joustavuudella, jota työaikalaki ei juuri tuo.
- Nyt kaivataan monipuolisempia toimenpiteitä. Etenkin yksilöiden ja yritysten tarpeista lähtevistä työaikamalleista on pulaa.
Härmän mukaan Suomessa ei ole vielä osattu käyttää muualla jo sovellettuja työaikamalleja. Tarve uusin ratkaisuihin on syntynyt mm. siksi, että paikallinen sopiminen on yleistynyt. Myös tietoyhteiskunnan kehitys on johtanut siihen, että ajasta on tullut yrityksille kilpailutekijä.
- Toisaalta yksilöillä on tarpeita, jotka voivat johtua terveydestä, iästä, perheestä, opiskelusta ja taloudellisesta tilanteesta.
Käytännön neuvoja vuorotyön tekijöille
Pääosin työministeriön rahoittama Toimivat ja terveet työajat -opas antaa sekä yleistä tietoa työaikojen vaikutuksista että käytännön neuvoja hankalista työajoista selviytymiseksi.
Esimerkiksi yötyön tekijöitä neuvotaan ottamaan lyhyet torkut ennen töihin lähtöä ja välttämään juomista aamulla, koska munuaiset toimivat päiväunien aikana tehokkaasti ja täyttävät pian virtsarakon.
Neuvot ovat tarpeen monelle, sillä joka viides suomalainen tekee vuorotyötä ja joka kymmenes yötyötä. Kirjassa myös muistutetaan, että yövuoron väsymystila voi hyvinkin vastata puolen promillen humalatilaa.
Kokonaisvaltaisempi lähestymistapa onkin Härmän mukaan tarpeen myös siksi, että epäsäännölliset työajat ovat huomattava turvallisuusriski.
Noin 100-sivuinen opaskirja kuuluu kansallisen ikäohjelman hankkeisiin ja sen toivotaan auttavan työterveyshuoltoa, työnjohtoa ja työntekijöitä luovaan yhteistyöhön. Kirjaa voi tilata työterveyslaitokselta.
STT-MH
7.4.2000
