Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Etla ennustaa vahvaa talouskasvua vuosille 2000-2004



Seuraavan viisivuotiskauden pari ensimmäistä vuotta ovat vahvaa nousukautta maailmantaloudessa. EU-maissa talouskasvu nopeutuu selvästi ja Yhdysvalloissakin se jatkuu ripeänä, Etla arvioi tuoreessa ennusteessaan.


- Jakson kuluessa Yhdysvaltojen talouden epätasapainot kuitenkin johtavat ennen pitkää kasvun hidastumiseen. Sen oletetaan tapahtuvan hallitusti, mutta jyrkänkin laskun mahdollisuus on olemassa, Etla varoittaa.

Suomen viennin kasvu hidastuu edellisen viisivuotiskauden poikkeuksellisen korkeista lukemista. Myös investointien jo saavutettu korkea taso johtaa kasvun hidastumiseen. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu vähemmän.
- Kaikkiaan sekä vienti että kotimainen kysyntä kehittyvät kuitenkin suotuisasti, Etla ennustaa.

Teollisuustuotanto kasvaa keskimäärin runsaat 5 prosenttia vuodessa. Nopeimmin tuotantoaan lisää yhä elektroniikkateollisuus. Kokonaistuotanto kasvaa keskimäärin 4 prosenttia vuodessa.

Tämä on puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä viisivuotiskaudella, mutta prosenttiyksikön enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Työttömyysaste alenee 6 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä.


Maailmantalous kääntymässä vahvaan kasvuun

Taloudelliset kriisit Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä ovat väistyneet ja maailmantalous on kääntymässä vahvaan nousuun.

Aasian tuotannon kasvu nopeutuu seuraavalla viisivuotiskaudella selvästi, mutta se on jonkin aikaa hitaampaa kuin ennen kriisiä. Japanissa rahoitussektorin tervehdyttäminen ja kotitalouksien luottamuksen kohentaminen ovat keskeisiä elementtejä ongelmien voittamisessa.

Kiinasta tullee Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen, joka Etlan mukaan lisää ulkomaankauppaa ja parantaa länsimaisten yritysten toimintaedellytyksiä Kiinassa.

Latinalaisen Amerikan maissa tuotanto kääntyy kasvuun kuluvana vuonna viimevuotisen nollakasvun jälkeen. Alue on kuitenkin yhä herkkä niin poliittisille kuin taloudellisillekin kriiseille.

Venäjän kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 1999 kolmisen prosenttia. Poliittinen vakaus ja talouden rakenteelliset uudistukset ovat tärkeitä kasvunäkymien kannalta.

USA:n BKT kasvaa keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa. Kasvu on hitaampi kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Kotitalouksien matala säästämisaste ja suuri vaihtotaseen alijäämä edellyttävät kulutuksen kasvun hidastumista.

Kehitysarvion perusvaihtoehdossa oletetaan sopeutumisen olevan asteittaista. Jyrkkääkään tuotannon supistumista ei voida sulkea pois. Perusvaihtoehdon kasvu on keskimäärin suhteellisen ripeää. Tämä johtuu edelleen tuntuvasti kohoavasta tuottavuudesta.

EU-maiden keskimääräiseksi kokonaistuotannon kasvuvauhdiksi vuosina 2000-2004 Etla arvioi 3 prosenttia.
- Tuotanto lisääntyy selvästi nopeammin kuin edellisellä viisivuotiskaudella. EU-maiden BKT:n kasvu hidastui viime vuonna 2,3 prosenttiin, mutta se nopeutuu kuluvana vuonna 3,4 prosenttiin.

- Kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten nopeasti tuottavuutta kyetään nostamaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. BKT:n kasvun ja työllisyyden kannalta on lisäksi tärkeää, miten erilaisia rakenteellista työttömyyttä alentavia toimenpiteitä kyetään toteuttamaan.

Teollisuusmaiden inflaatio kiihtyy ajanjakson alussa energian ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Se pysyy kuitenkin hallinnassa keskuspankkien inflaationvastaisen politiikan turvin, Etla uskoo.


Suomessa talouden ripeä kasvu jatkuu

Vuosina 2000-2004 Suomen kokonaistuotanto kasvaa keskimäärin 4 prosenttia vuodessa eli puoli prosenttiyksikköä hitaammin kuin edellisellä viisivuotiskaudella. Kasvu on kuitenkin prosenttiyksikön suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvaa edelleen nopeasti, vaikkakin hitaammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Yksityinen kulutus lisääntyy yhä vakaasti tulojen noustessa ja työllisyyden kohentuessa. Rakentamisen kasvu hidastuu, mutta se on yhä ripeää.

Suomen viennin määrä kasvaa vuosina 2000-2004 keskimäärin 6 prosenttia vuodessa. Edellisellä viisivuotisjaksolla kasvu oli 9 prosenttia. Eniten lisääntyy Etlan mukaan edelleen elektroniikkateollisuuden vienti.

Paperiteollisuuden vienti kasvaa muutaman prosentin nykyisen tuotantokapasiteetin parannusten avulla.
- Kone-, metallituote- ja elintarviketeollisuuden vientitilanne on vakaantumassa kansainvälisten talouskriisien laannuttua.

Yksityinen kulutus lisääntyy vuosina 2000-2004 keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä on puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Eniten lisääntyvät kestokulutustavaroiden hankinnat. Kestokulutustavaroiden kulutus saavuttaa lamaa edeltäneen tason tänä vuonna.

Julkisen kysynnän Etla arvioi kasvavan hitaammin kuin kokonaistuotannon, koska valtion menojen kasvua rajoitetaan julkisen talouden ylijäämän säilyttämisen ja veronkevennysten vuoksi. Säästöt näkyvät erityisesti julkisessa kulutuksessa.

Vaihtotaseen ylijäämä jatkaa kasvuaan parin vuoden ajan vientimäärien lisääntyessä ja korkomenojen vähetessä. Tämän jälkeen se pienenee hieman. Korollinen nettovelka kääntyy saamiseksi lähivuosina, Etla uskoo.

Inflaatio on viime aikoina kiihtynyt, mutta sen odotetaan pysyvän EKP:n tavoitteen mukaisesti keskimäärin alle kahden prosentin.

Työttömyysaste alenee viimevuotisesta 10,2 prosentista 6,1 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä. Työllisyysaste kohoaa viimevuotisesta 66,5 prosentista 71,4 prosenttiin vuonna 2004.


EKP:n rahapolitiikka kiristyy

Vuoden 1999 marraskuussa aloitettu rahapolitiikan kiristäminen jatkuu ainakin vuoteen 2001. Sen jälkeen talous- ja erityisesti inflaationäkymät määrittelevät politiikan suunnan. Rahapolitiikkaa kevennetään jonkin verran, jos talouskasvu ja samalla inflaation uhka vaimenevat, Etla arvioi.

Euron kurssi on heikentynyt vuoden 1999 alusta vuoden 2000 toukokuuhun lähes neljänneksen. Tämä on johtunut Etlan mukaan ennen kaikkea USA:n euroaluetta nopeammasta tuotannon kasvusta ja korkeammista koroista.

- Seuraavien viiden vuoden aikana kasvuero kääntyy jossakin vaiheessa euroalueen eduksi. Kasvun hidastuminen USA:ssa on välttämätöntä vaihtotaseen suuren alijäämän ja kotitalouksien matalan säästämisasteen vuoksi. Kun markkinat vakuuttuvat tällaisesta kehityksestä, dollari heikkenee ja euro vahvistuu.

Kunkin EMU-maan täytyy pitää huoli, että sen julkisen sektorin tasapaino on riittävän hyvä, jotta taantuman uhatessa finanssipolitiikalla on pelivaraa.
- Palkkaratkaisut täytyy mitoittaa niin, että yritysten kansainvälinen kilpailukyky säilyy, Etla opastaa.


Julkisen talouden ylijäämä kasvaa

Pitämällä valtion menot reaalisesti ennallaan (korkomenot mukaanlukien) Suomessa saavutetaan vuonna 2004 koko julkisen talouden ylijäämä, joka on 6,7 prosenttia BKT:sta. Valtiontalouden ylijäämä on tällöin 3,7 prosenttia BKT:sta, Etla arvioi.

Valtion tuloverotusta Etla olettaa kevennettävän 13 miljardilla markalla.
- Lisäksi vakuutetun sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen alenemisen arvioidaan keventävän kotitalouksien verotusta vuosina 2000-2004 kaikkiaan noin 3 miljardilla markalla.

- Ansiotulojen veroaste alenee ennustejaksolla noin 1,5 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien verotus kevenee myös hyödykeverojen, pääasiassa alkoholiverojen, 4,5 miljardin markan suuruisen alennuksen vuoksi.

Alennus on Etlan mielestä välttämätön, koska alkoholin tuontirajoitukset poistuvat vuonna 2004 EU-maista tapahtuvassa tuonnissa.

Koko julkisen sektorin bruttovelka alenee vuoteen 2004 mennessä 21 prosenttiin ja valtion velka 28,5 prosentiin BKT:sta. Valtion velka-arvio on tehty sillä oletuksella, että nyt jo päätettyjen lisäksi ei toteuteta uusia yksityistämisiä. Jos niitä jatketaan, velka ja samalla korkomenot pienenevät, Etla arvioi.

Jos ennustettu taloudellinen kehitys toteutuu ja hallitusohjelmaa noudatetaan, julkisen talouden tasapaino on viiden vuoden kuluttua hyvä.

- Tämä onkin tarpeen sekä lamansietokyvyn että vuosikymmenen lopulla alkavien väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden vuoksi. Ylijäämä antaa pelivaraa myös edellä kuvattua suurempiin tuloveronkevennyksiin, Etla uskoo.

Katso myös:

  • VM nosti talouden kasvuennusteen 5,2 prosenttiin
  • Myös Suomen Pankki nosti kasvuennustetta

    IA
    9.6.2000


    Talous -sivulle