Myös Suomen Pankki nosti kasvuennustetta
Myös Suomen Pankki on nostanut talouden kasvuennustetta aikaisemmasta. SP arvioi kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna viidellä prosenttiyksiköllä, kun se joulukuun katsauksessaan pitäytyi prosenttiyksikköä alhaisempaan kasvuennusteeseen.SP arvioi Suomen talouskehityksen jatkuvan suotuisana, mutta toteaa inflaation kiihtymisen riskin lisääntyneen.
Maailmantalouden kasvuun ja ulkomaankauppaan liittyvien oletusten tarkistaminen entistä vahvemmiksi on suurin syy siihen, että SP arvioi nyt talouskasvun selvästi suuremmaksi kuin joulukuun 1999 ennusteessaan.
Sekä vienti että kotimainen kysyntä kasvavat SP:n mukaan voimakkaasti, ja kokonaistuotannon kasvu yltää tänä vuonna runsaaseen viiteen prosenttiin, mistä se asteittain hidastuu 4 prosentin kasvuvauhtiin.
Myös Suomen inflaation ennustetaan lähivuosina - varsinkin tänä vuonna - kiihtyvän aiemmin ennustettua nopeammaksi. Inflaation kiihtyminen tänä vuonna keskimäärin kolmen prosentin tuntumaan johtuu pitkälti tuontihintojen noususta. Jatkossa inflaatio määräytyy enenevässä määrin kotimaisten kustannustekijöiden, lähinnä palkkojen ja tuottavuuskehityksen, perusteella.
Julkisen talouden ylijäämä kasvaa SP:n arvion mukaan hallitusohjelman mukaisten veronkevennysten toteutuessakin vahvasti ennustevuosina.
- Valtiontalous muuttuu tänä vuonna ylijäämäiseksi. Edelleen kasvava vaihtotaseen ylijäämä osoittaa vahvaa rahoitusylijäämäisyyttä myös yrityssektorissa, SP sanoo.
Vanhala: Tiukan talouspolitiikan jatkuttava
Suomen Pankki on laatinut myös erillisen ennusteen, jossa korko- ja valuuttakurssikehitys perustuu markkinoiden odotuksiin huhtikuun lopulta. Siinä korkojen oletetaan euroalueella nousevan ja euron kurssin hieman vahvistuvan. Näiden oletusten toteutuessa talouskasvu olisi tasaisempaa ja inflaatio maltillisempaa kuin perusennusteessa.
Ennusteen perusteella pääjohtaja Matti Vanhala toteaa, että vahvana jatkuva talouskasvu ja nopea inflaatio edellyttävät tiukkaa talouspolitiikan kokonaislinjaa Suomessa lähivuosien aikana.
- Koska mahdollisuudet aktiiviseen suhdannepolitiikkaan ovat vähäiset, on välttämätöntä, että rakenteellisilla toimenpiteillä poistetaan talouden ja työllisyyden kasvua haittaavia tekijöitä ja samalla hillitään inflaatiopaineiden voimistumista. Ansiotulojen kireä verotus on tällöin keskeisessä asemassa, Vanhala sanoo.
Verorasitusta voitaisiin SP:n alentaa pitkän aikavälin ohjelmalla, jonka tavoitetaso ei ole sidottu suhdannetilanteeseen eikä palkkaneuvotteluihin.
Selvyys veronalennusten ajoituksesta, kohdentamisesta ja suuruusluokasta sekä rahoitustavasta vakauttaisi talouskehitystä, edellyttäen että valtiontalouden konsolidointi jatkuu, Suomen Pankin ennuste arvioi.
Pelkästään valtiontalouden tasapainon näkökulmasta palkkatulojen verotusta voidaan ennustelaskelman perusteella keventää tuntuvammin kuin hallitusohjelmassa mainitut 10-11 mrd. markkaa. Tähän ovat aiemmin viitanneet myös muun muassa valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ja pääministeri Paavo Lipponenkin (sd.).
Keskimääräisen veroasteen tuominen lähelle EU-maiden veroastetta olisi SP:n mukaan mahdollista. Työllisyysasteen nostamistavoitteen kannalta sen ei kuitenkaan katsota riittävän.
Koska veronalennukset eivät rahoita itseään, finanssipolitiikassa ja työmarkkinoilla tarvitaan tiukkaa linjaa, mikä on nykyisessä suhdannetilanteessa muutenkin tarpeen.
Suomen Pankki kommentoi myös kevään palkkaratkaisuja, jotka olivat ensimmäiset rahaliiton oloissa.
- Ne nostivat sopimuspalkkoja enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Liittokohtaisen tulosopimuskierroksen lopputulos oli kuitenkin kansantalouden tasapainoisen kehityksen suhteen kohtuullinen tälle vuodelle.
- Toteutuessaan palkkojen arvioitu nousu vuosina 2001-2002 johtaisi yksikkötyökustannusten kasvun kiihtymiseen ja inflaation jatkumiseen selvästi euroalueen keskiarvoa ja hintavakaustavoitetta nopeampana, Suomen Pankki arvioi.
Katso myös:
IKK
9.6.2000
